Pientalon energiatehokkuuden parantaminen ja energiainvestoinnin kannattavuus
Keipi, Werner (2013)
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092615587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092615587
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia täysin sähkölämmitteisen pientalon energiatehokkuuden pa-rantamista sekä energiainvestoinnin kannattavuutta ja sen vaikutusta talon E-lukuun.
Kohteesta oli käytettävissä neljän edellisvuoden sähkön kulutustietoja, joista tilastoja ja Suomen raken-nusmääräyskokoelman osia D3 ja D5 hyödyntäen saatiin laskettua rakennuksen ja käyttöveden lämmit-tämiseen tarvittavat sähköenergian kulutukset. Kulutustietoja käyttäen laskettiin maalämpöpumpulla kertyvät säästöt vuodessa. Kohteeseen suunniteltiin suoran sähkölämmityksen tilalle täysitehoinen maa-lämpöpumppu sekä vesikiertoinen konvektorilämmitys. Urakoitsijalta saatiin suunnitelmien mukainen tarjous. Investoinnin kannattavuutta laskettiin investoinnin nettonykyarvo-menetelmällä, joka huomioi investoinnin hinnan, kertyvät säästöt, energian hinnankehityksen, lainojen korot sekä inflaation. Tämän lisäksi työssä tutkittiin energiainvestoinnin vaikutusta asunnon E-lukuun. E-luku laskettiin IDA-ICE -nimisellä tietokoneohjelmalla.
Investoinnin kannattavuuslaskennassa on käytetty maalämpöpumpun teknistä 25 vuoden käyttöikää takarajana. Laskelmien mukaan investointi on kannattava, vaikka lainojen korot nousisivat merkittävästi nykyisestä tasostaan. Tulee huomioida, että energian hinta on koko ajan kasvamaan päin, ja mitä enem-män energian hinta nousee, sitä kannattavammaksi investointi tulee. Rakennuksen E-luku nousi inves-toinnin johdosta kaksi luokkaa D:stä B:hen, joka kertoo rakennuksen kokonaisvaltaisesta energiatehok-kuuden parantumisesta.
Työssä käytetyt arvot ovat vain arvioita ja saadut tulokset laskennallisia, tulokset eivät ole kiveen hakattuja. 25 vuotta on pitkä aika, eikä kukaan pysty tarkasti ennustamaan muun muassa energian hinnan kehitystä tulevaisuudessa.
Kohteesta oli käytettävissä neljän edellisvuoden sähkön kulutustietoja, joista tilastoja ja Suomen raken-nusmääräyskokoelman osia D3 ja D5 hyödyntäen saatiin laskettua rakennuksen ja käyttöveden lämmit-tämiseen tarvittavat sähköenergian kulutukset. Kulutustietoja käyttäen laskettiin maalämpöpumpulla kertyvät säästöt vuodessa. Kohteeseen suunniteltiin suoran sähkölämmityksen tilalle täysitehoinen maa-lämpöpumppu sekä vesikiertoinen konvektorilämmitys. Urakoitsijalta saatiin suunnitelmien mukainen tarjous. Investoinnin kannattavuutta laskettiin investoinnin nettonykyarvo-menetelmällä, joka huomioi investoinnin hinnan, kertyvät säästöt, energian hinnankehityksen, lainojen korot sekä inflaation. Tämän lisäksi työssä tutkittiin energiainvestoinnin vaikutusta asunnon E-lukuun. E-luku laskettiin IDA-ICE -nimisellä tietokoneohjelmalla.
Investoinnin kannattavuuslaskennassa on käytetty maalämpöpumpun teknistä 25 vuoden käyttöikää takarajana. Laskelmien mukaan investointi on kannattava, vaikka lainojen korot nousisivat merkittävästi nykyisestä tasostaan. Tulee huomioida, että energian hinta on koko ajan kasvamaan päin, ja mitä enem-män energian hinta nousee, sitä kannattavammaksi investointi tulee. Rakennuksen E-luku nousi inves-toinnin johdosta kaksi luokkaa D:stä B:hen, joka kertoo rakennuksen kokonaisvaltaisesta energiatehok-kuuden parantumisesta.
Työssä käytetyt arvot ovat vain arvioita ja saadut tulokset laskennallisia, tulokset eivät ole kiveen hakattuja. 25 vuotta on pitkä aika, eikä kukaan pysty tarkasti ennustamaan muun muassa energian hinnan kehitystä tulevaisuudessa.