Koulutuksen merkitys pitkään työttömänä olleiden työllistymisessä
Huhtala, Johanna (2013)
Huhtala, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110716715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110716715
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyystilanne sen jälkeen, kun he olivat valmistuneet ammattitutkintoon tai sen osaan palkkatukityöllistämisjaksonsa aikana. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli Suomen Punaisen Ristin Kontti-ketjun palkkatukityöntekijät vuosina 2010-2012. Näistä muodostettiin kaksi ryhmää. Toisessa olivat koulutuksesta valmistuneet, ja toisessa ne jotka eivät olleet lainkaan osallistuneet koulutukseen. Näiden kahden ryhmän tietoja vertailtiin keskenään.
Tiedot palkkatukityöntekijöistä saatiin Konteista. Valmistuneiden ryhmään valittiin kaikki vuosina 2010-2012 valmistuneet työntekijät. Vertailuryhmään poimittiin kyseisten vuosien työntekijöistä joka yhdeksäs. Ryhmien tiedot saatiin Työministeriöstä. Varsinaisesta tutkimusryhmästä (tutkintoon valmistuneet) täydelliset tiedot saatiin 68 prosentista ja vertailuryhmästä 88 prosentista. Tutkimusmetodi oli kvantitatiivinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin tilastollista analyysiä ja ristiintaulukointia.
Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että pelkkä koulutus ei edesauta pitkään työttömänä olleen työllistymistä. Työllistymiseen liittyvät ongelmat ovat pääosin muualla kuin koulutukseen liittyvissä seikoissa. Voidaan puhua niin sanotusta hyvinvointivajeesta, joka sisältää koulutuksen lisäksi henkilön psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät seikat. Myöskään liian matala tai korkea ikä ei ollut tämän kohderyhmän työllistymisen este, sillä iältään he olivat keskimäärin 35-vuotiaita.
Jatkossa olisi hyvä tutkia paremmin syitä, miksi pitkään työttömänä olleiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei parane ammatillisen koulutuksen ja työkokemuksen jälkeen. Tämän lisäksi tulisi myös selvittää, millaista tukea he tarvitsisivat työllistymisen edistämiseksi.
Tiedot palkkatukityöntekijöistä saatiin Konteista. Valmistuneiden ryhmään valittiin kaikki vuosina 2010-2012 valmistuneet työntekijät. Vertailuryhmään poimittiin kyseisten vuosien työntekijöistä joka yhdeksäs. Ryhmien tiedot saatiin Työministeriöstä. Varsinaisesta tutkimusryhmästä (tutkintoon valmistuneet) täydelliset tiedot saatiin 68 prosentista ja vertailuryhmästä 88 prosentista. Tutkimusmetodi oli kvantitatiivinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin tilastollista analyysiä ja ristiintaulukointia.
Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että pelkkä koulutus ei edesauta pitkään työttömänä olleen työllistymistä. Työllistymiseen liittyvät ongelmat ovat pääosin muualla kuin koulutukseen liittyvissä seikoissa. Voidaan puhua niin sanotusta hyvinvointivajeesta, joka sisältää koulutuksen lisäksi henkilön psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät seikat. Myöskään liian matala tai korkea ikä ei ollut tämän kohderyhmän työllistymisen este, sillä iältään he olivat keskimäärin 35-vuotiaita.
Jatkossa olisi hyvä tutkia paremmin syitä, miksi pitkään työttömänä olleiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei parane ammatillisen koulutuksen ja työkokemuksen jälkeen. Tämän lisäksi tulisi myös selvittää, millaista tukea he tarvitsisivat työllistymisen edistämiseksi.