Materiaalitehokas rakentaminen

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin kirjallisuusselvityksen avulla, mitä materiaalitehokkuudella rakentamisessa tarkoitetaan, miten se voidaan ottaa huomioon suunnittelussa, työmaalla, ylläpitovaiheessa ja rakennuksen elinkaaren lopussa. Tutkittiin myös millaisia apuvälineitä sen edistämiseen on tarjolla ja millaisia materiaalitehokkuuteen vaikuttavia ohjeita ja määräyksiä on olemassa.

Suunnittelussa materiaalitehokkuuteen vaikutetaan muun muassa rakennusmateriaalien valinnalla, tuotantotavalla, rakenneratkaisuilla ja suunnitellulla käyttöiän pituudella. Työmaalla keinot materiaalitehokkuuteen löytyvät logistiikasta, varastoinneista ja siirroista sekä työnteon laadusta. Ylläpitovaiheessa rakennuksen huolto ja kunnossapito ovat materiaalitehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Jätteiden käsittely vaikuttaa materiaalitehokkuuteen rakentamisvaiheessa ja rakennuksen elinkaaren lopussa.

Opinnäytetyössä rakentamisen materiaalitehokkuuden arviointiin käytettiin MIPS-laskentaa ja päämateriaalien hiilijalanjälkitietojen vertailua rakennustuotteiden ympäristöselosteita apuna käyttäen. MIPS-laskennassa vertailtiin kattopeltiä ja -tiiltä ja hiilijalanjälkilaskennassa kolmen erilaisen kattorakenteen hiilijalanjälkeä. Kattorakenteiksi valittiin kumibitumikermikatto, betonitiilikatto ja konesaumattu peltikatto.

Tulokset osoittivat, että yksittäisten rakennusmateriaalien materiaalitehokkuuden vertailuun MIPS-laskenta soveltuu hyvin. Hiilijalanjälkilaskennan tuloksista taas havaittiin, että kokonaisten rakennuksien ympäristörasituksia ja sitä kautta materiaalitehokkuuksia on melko yksinkertaista vertailla hiilijalanjälkiä vertailemalla, jos rakennusmateriaalien päästötiedot vain on saatavilla.