Moniosaajuuden 2000-luku Yleisradion aluetoiminnassa
Pelkonen, Jari (2013)
Pelkonen, Jari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110216522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110216522
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää moniosaajuuden kehittymistä nykyiseen muotoonsa Yleisradion aluetoiminnassa. Asiaa on tarkasteltu pääosin Yleisradion yhden aluetoimituksen, Yle Satakunnan näkökulmasta. Työssä selvitettiin moniosaajuuden historiaa ja tutkittiin, millä tavoin moniosaajuus muotoutui pysyväksi tavaksi toimia Yle Satakunnan toimituksessa.
Työhön on kerätty aineistoa muun muassa haastattelemalla Yle Satakunnan pitkäaikaisia työntekijöitä. Kirjoittajan havainnointi Yle Satakunnan toimittajana on ollut tämän työn keskeistä asiasisältöä. Työssä on esitelty lähdekirjallisuuden avulla myös mediamaiseman murrosta Suomessa.
Mediakonvergenssi on tuonut mukanaan muutoksia toimittajien työnkuviin ja toimitusten työkulttuuri on ollut jatkuvassa muutoksessa. Toimitukset ovat ryhtyneet toimimaan monimediaalisessa tuotantoympäristössä, jossa journalismia tuotetaan useampaan kuin yhteen viestimeen.
Moniosaamista on arvosteltu paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen soveltuvuutta journalistisen työn pohjaksi on epäilty monestakin syystä. Kiireen mukanaan tuoma journalistisen tason lasku on yksi eniten keskustelua herättänyt asia moniosaajuuden ympärillä. Opinnäytetyössä tuodaan esiin toisenlaisen näkökulman moniosaajuuteen.
Työstä selviää, miten moniosaajuus on pystytty kääntämään Yle Satakunnassa koko toimituksen voimavaraksi. Työntekijöiden mielestä toimituksen journalistista tasoa on kyetty nostamaan tilanteessa, jossa työmäärää ja tuottavuutta on pystytty samaan aikaan lisäämään.
Onnistumisen taustalta löytyy selkeä arvovalinta. Moniosaajuudelle on annettu tilaa kehittyä toimituksessa ja työntekijöiden osaamista on levitetty niin, että usealle toimittajalle on annettu mahdollisuus kehittyä moniosaamisessa. Toimituksessa myös otetaan huomioon ihmisten erilaiset kyvyt, eikä moniosaajutta ole pyritty sovittamaan samaan muottiin.
Työhön on kerätty aineistoa muun muassa haastattelemalla Yle Satakunnan pitkäaikaisia työntekijöitä. Kirjoittajan havainnointi Yle Satakunnan toimittajana on ollut tämän työn keskeistä asiasisältöä. Työssä on esitelty lähdekirjallisuuden avulla myös mediamaiseman murrosta Suomessa.
Mediakonvergenssi on tuonut mukanaan muutoksia toimittajien työnkuviin ja toimitusten työkulttuuri on ollut jatkuvassa muutoksessa. Toimitukset ovat ryhtyneet toimimaan monimediaalisessa tuotantoympäristössä, jossa journalismia tuotetaan useampaan kuin yhteen viestimeen.
Moniosaamista on arvosteltu paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen soveltuvuutta journalistisen työn pohjaksi on epäilty monestakin syystä. Kiireen mukanaan tuoma journalistisen tason lasku on yksi eniten keskustelua herättänyt asia moniosaajuuden ympärillä. Opinnäytetyössä tuodaan esiin toisenlaisen näkökulman moniosaajuuteen.
Työstä selviää, miten moniosaajuus on pystytty kääntämään Yle Satakunnassa koko toimituksen voimavaraksi. Työntekijöiden mielestä toimituksen journalistista tasoa on kyetty nostamaan tilanteessa, jossa työmäärää ja tuottavuutta on pystytty samaan aikaan lisäämään.
Onnistumisen taustalta löytyy selkeä arvovalinta. Moniosaajuudelle on annettu tilaa kehittyä toimituksessa ja työntekijöiden osaamista on levitetty niin, että usealle toimittajalle on annettu mahdollisuus kehittyä moniosaamisessa. Toimituksessa myös otetaan huomioon ihmisten erilaiset kyvyt, eikä moniosaajutta ole pyritty sovittamaan samaan muottiin.