Moniosaajuuden 2000-luku Yleisradion aluetoiminnassa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää moniosaajuuden kehittymistä nykyiseen muotoonsa Yleisradion aluetoiminnassa. Asiaa on tarkasteltu pääosin Yleisradion yhden aluetoimituksen, Yle Satakunnan näkökulmasta. Työssä selvitettiin moniosaajuuden historiaa ja tutkittiin, millä tavoin moniosaajuus muotoutui pysyväksi tavaksi toimia Yle Satakunnan toimituksessa. Työhön on kerätty aineistoa muun muassa haastattelemalla Yle Satakunnan pitkäaikaisia työntekijöitä. Kirjoittajan havainnointi Yle Satakunnan toimittajana on ollut tämän työn keskeistä asiasisältöä. Työssä on esitelty lähdekirjallisuuden avulla myös mediamaiseman murrosta Suomessa. Mediakonvergenssi on tuonut mukanaan muutoksia toimittajien työnkuviin ja toimitusten työkulttuuri on ollut jatkuvassa muutoksessa. Toimitukset ovat ryhtyneet toimimaan monimediaalisessa tuotantoympäristössä, jossa journalismia tuotetaan useampaan kuin yhteen viestimeen. Moniosaamista on arvosteltu paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen soveltuvuutta journalistisen työn pohjaksi on epäilty monestakin syystä. Kiireen mukanaan tuoma journalistisen tason lasku on yksi eniten keskustelua herättänyt asia moniosaajuuden ympärillä. Opinnäytetyössä tuodaan esiin toisenlaisen näkökulman moniosaajuuteen. Työstä selviää, miten moniosaajuus on pystytty kääntämään Yle Satakunnassa koko toimituksen voimavaraksi. Työntekijöiden mielestä toimituksen journalistista tasoa on kyetty nostamaan tilanteessa, jossa työmäärää ja tuottavuutta on pystytty samaan aikaan lisäämään. Onnistumisen taustalta löytyy selkeä arvovalinta. Moniosaajuudelle on annettu tilaa kehittyä toimituksessa ja työntekijöiden osaamista on levitetty niin, että usealle toimittajalle on annettu mahdollisuus kehittyä moniosaamisessa. Toimituksessa myös otetaan huomioon ihmisten erilaiset kyvyt, eikä moniosaajutta ole pyritty sovittamaan samaan muottiin.

The aim of this bachelor’s thesis is to research the development of the multi-tasking in journalism at the Finnish Broadcasting Company’s district activities. The subject has been examined mainly from the Yle Satakunta’s point of view. Yle Satakunta is the local editing office in Satakunta district in Finland. This thesis will open the history of videojournalism in Finland. The purpose is also to examine the way videojournalism became a permanent part of daily work in Yle Satakunta editing office. The main research material of this work has been collected by using three different methods. The material includes four theme interviews with Yle Satakunta long-term employees. Another important content of this work is the scholars self observation in his own work in Yle Satakunta. The change in Finnish mediascape in this thesis is presented by using the research and other literature. The convergence of media has brought plenty of changes in the job descriptions of journalists. The working culture in the editing offices has been in constant transformation. Journalists began to work in multimedialistic production environment, wherein journalism is produced to more than one media. In the last ten years videojournalism has confronted heavy criticizism. Multi-tasking as a basis of the journalistic work is suspected to be impossible for a number of reasons. Deprofessionalism of journalistic output is one of the most controversial subjects. It is said that deprofessionalism is mainly due to constant urgency in videojournalists work. This thesis provides a slightly different perspective to videojournalism. The thesis shows how Yle Satakunta has been able to turn the multiple skills as a resource for the staff. Common opinion of employees is that the quality of journalism has increased in the situation, where at the same time work load and productivity has gained. There has been a clear choice that lead to current success in Yle Satakunta. Community was able to give room to videojournalism to build up. Knowhow of the employees has been widely expanded, so more than one or two journalist has been able to improve their multiskills in videojournalism. People's different abilities have been taken into account and videojournalism has not been attempted to reconcile in the same mold.