Kaupunkiviljely maankäytön suunnittelussa : viidessä Suomen suurimmassa kaupungissa

Abstract

Tämän tutkimuksen aiheena on kaupunkiviljely maankäytön suunnittelussa viidessä Suomen suurimmassa kaupungissa. Tarkoituksena on selvittää, onko hyötykasvien viljelyn mahdollisuus otettu huomioon uusien alueiden kaavoituksessa Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla ja Turussa. Lisäksi etsitään vastauksia kysymyksiin miksi ja miten. Työssä halutaan myös selvittää, millä kaavoitustasolla hyötykasvien viljelyn mahdollisuus otetaan huomioon. Menetelmänä käytetään laadullista tutkimusta, jonka aineisto on kerätty edellä mainittujen kaupunkien aluearkkitehdeille suunnatun, sähköpostitse lähetetyn kyselyn avulla.

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa Espoossa ja Vantaalla hyötykasvien viljelyn mahdollisuus on otettu hyvin huomioon uusien alueiden kaavoituksessa. Perinteisten kaupunkiviljelymahdollisuuksien, kuten viljelypalstojen ja siirtolapuutarhojen, rinnalle on löydetty myös muita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi pienemmät palstat ja kattoviljely. Hyötykasvien viljely on yleensä huomioitu vasta asemakaavassa, jos se on huomioitu ylipäätään kaavoituksessa. Yleiset motiivit hyötykasvien viljelyn huomioon ottamiseen ovat mm. asukkaiden juurruttaminen alueeseen ja yhteisöllisyys. Kaupunkiviljelyn huomioon ottaminen kaavoituksessa on kehittynyt, ja se otetaan jo huomioon aikaisemmassa vaiheessa ja ylipäätään kaavoituksessa. Kuitenkin toisilla alueilla kaupunkiviljelyllä on vain väliaikainen asema maankäytössä. Tulevaisuus näyttää, onko kaupunkiviljely kasvava trendi ja tuleeko sille pysyvä asema kaupunkien kaavoituksessa ja maankäytössä.

The subject of this research is urban agriculture in land use planning in the five biggest cities in Finland. The aim was to find out whether the possibility of urban agriculture has been taken into account when planning new urban areas in Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa and Turku. In addition, I am looking for answers to questions of why and how. I also wanted to know in which planning stage the possibility of urban agriculture has been taken into account. I used a qualitative research method and the data was collected using a questionnaire by email to city area architects in the cities mentioned above. The possibility of urban agriculture was well taken into account in the metropolitan area cities of Espoo and Vantaa. Along with traditional urban agriculture, such as allotment plots and urban cottage areas, there have been other options found, such as smaller plots and roof gardening. Urban agriculture is usually taken into account in the city's detail plan, if it has been taken into account in general. The rooting of the inhabitants and the community were a few of the general motives why the urban agriculture had been taken into account. Including urban agriculture in city planning has evolved and it is taken into account in earlier stages of the planning. However, in some areas urban agriculture has only temporary status in the land use of the city. The future will show whether urban agriculture is a growing trend and if it will have a permanent status in city planning and land use.

Ämnet för denna forskning är det urbana jordbrukets beaktande vid planering av markanvändningen i de fem största städerna i Finland. Syftet var att ta reda på om det urbana jordbruket har beaktats i planeringen av nya stadsområden i Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda och Åbo. Dessutom letar jag efter svar på frågorna varför och hur. Jag ville också veta i vilket planeringsstadium möjligheten har beaktats. Jag använde en kvalitativ forskningsmetod och data samlades in genom en enkät via epost till stadsområdes arkitekter i städerna som nämns ovan. Städerna av huvudregionen, Esbo och Vanda, hade beaktats bra urbant jordbruket i planeringen. Parallellt med traditionellt urbant jordbruk, såsom odlingslotter och kolonistugor, har det visat sig andra alternativ såsom mindre lotter och takodling. Det urbana jordbruket brukar beaktas i stadsplaneringen, om den har beaktats i allmänhet. Några av de allmänna motiven till varför det urbana jordbruket hade beaktats, var att rota invånare och att skapa gemenskaphet. Urbant jordbruk i stadsplanering har utvecklats och det har beaktats i tidigare skeden i planeringen. Men i vissa områden har det urbana jordbruket endast tillfällig status i stadens markanvändning. Framtiden får utvisa om det urbana jordbruket är en växande trend, samt om det att ha en permanent status i stadsplaneringen och markanvändningen.