Laatumittarin toiminnan testaus ja analysointi

Abstract

Tässä opinnäytetyössä testataan ja analysoidaan RALA ry:n kehittämää laatumittaria. Laatumittari on kehitetty osana Laatupolku-kehittämisohjelmaa, Rakennusteollisuus RT ry:n aloitteesta. Mittari on kehitetty laaduntuottokyvyn auditointivälineeksi ja kohdistettu ensisijaisesti asuntotuotannon käyttöön. Laatumittarin periaate on samanlainen kuin yleisessä käytössä oleva TR-mittari. Laatumittariin merkitään oikein- ja väärinkohtia, joista lopuksi muodostuu työmaan laatutasoa vastaava prosentuaalinen tulos. Laatumittarin antamaa tulosta on tarkoitus pystyä vertailemaan eri työmaiden kesken.

Tavoitteena oli testata ja analysoida mittarin toimivuutta ja käyttömukavuutta. Opinnäytetyössä pohdittiin myös tuloksien totuudenmukaisuutta ja vertailukykyä. Haastatteluissa käytiin läpi laatumittarin hyviä ja huonoja puolia sekä mietittiin mahdollisia kehitysideoita. Haastateltavat henkilöt perehdytettiin mittarin toimintaan, ja tulokset käytiin yhdessä läpi haastateltavien kanssa ennen haastattelua. Opinnäytetyössä suoritettiin kuusi mittausta kolmessa eri kohteessa, jotka kaikki sijaitsivat Tampereella. Ensimmäiset kolme mittausta olivat työmaan aikana tehtäviä mittauksia, ja seuraavat kolme mittausta toimivat seurantamittauksena. Seurantamittauksista kaksi oli luovutukseen valmistautumiseen liittyvää mittausta. Kohteet ja haastatteluissa olleet henkilöt pidettiin anonyymeina, jotta saatiin rehellisimpiä vastauksia ja tuloksia julki. Kaikki mittaukset suoritettiin laajuudeltaan keskisuuriin asuinkerrostaloihin.

Laatumittari kokonaisuudessaan otettiin työmailla hyvin vastaan. Sitä ei ennestään tunnettu kovinkaan hyvin, joten markkinointia tuotteelle kaivattaisiin lisää. Mittarin rakennetta pidettiin helppona ja käyttäjäystävällisenä, joten kynnys mittarin käyttämiseenkin tuntui matalalta. Mittarin toivottiin yleistyvät, mutta toimihenkilöt painottivat, että mittaajan tulisi olla työmaan ulkopuolinen henkilö. Mittarin toimivuuteen luotettiin, ja sen antamat tulokset koettiin enimmäkseen totuudenmukaisiksi. Toisaalta tulosten vertailu työmaiden kesken aiheutti epäilystä. Erityisesti erilaisten työmaiden vertailu koettiin vaikeaksi.

Opinnäytetyön lopusta löytyvät koosteet mielipiteistä laatumittaria kohtaan. Tämän opinnäytetyön liitteitä voidaan käyttää työmaalla suoritettaviin laatumittauksiin.

In this thesis was being tested and analyzed construction quality indicator which has been developed by RALA. Indicator of quality was developed as a part of Laatupolku-development program, at instigation of Rakennusteollisuus. It has been focused on housing development and its user policy is similar to TR- indicator which is generally used at the construction sites in Finland. The measuring composes of right and wrong observations and the result is being described by percents. The closer you get to 100%, the better is the quality at the construction site. The result was supposed to be ably compare with other construction sites.

The aim was to test and analyze functionality and application comfort of the quality indicator. There has also been pondered if the results are truthful and can the results been compared with other construction sites results. At the interviews was contemplated indicators good and bad qualities and the possible development ideas. The interviewees has been introduced to quality indicators operational principle and the results have gone thru with the interviews before the interview.

Six measurements was performed at three different construction sites. All the construc-tion sites were located at Tampere, Finland. Companies, construction sites and interviewees was held anonymous. This relieves to get more honest and bolder answers at the interviews and overall eased up the access to the construction site. All the measurements has been performed at medium sized apartment buildings.

The quality indicator was received very positively at the construction sites. Its awareness wasn´t high which requires more marketing for this product. Structure of the indicator was experienced easy and user friendly. It was hoped that indicators usage would grow, but there was also emphasized that the measurer must be someone outside the construction site. Therefore the indicator won´t take any resources from the construction site and the results are more impartial.

Functionality of the indicator was trusted and its result were felt mostly truthful. On the other hand comparing the results was experienced doubtful. Especially comparing the results between very different kind of construction sites were felt very difficult and challenging.

At the end of this thesis you will find compilation of mine and interviewees opinion towards indicator of quality. The appendixes of this thesis can be used on quality measurements at the construction sites.