Transkraniaalinen magneettistimulaatio tutkimus- ja hoitokäytössä
Sirviö, Olli-Matti (2013)
Lataukset:
Sirviö, Olli-Matti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017473
Tiivistelmä
Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on neurofysiologian menetelmä, jonka
avulla voidaan tervettä kudosta vahingoittamatta eli noninvasiivisesti tutkia ihmisaivojen
toimintaa, ärsykevastetta ja hermosolujen muokkautuvuutta ärsykkeen vaikutuksesta
(plastisiteetti). Tutkimuskäytön lisäksi TMS tarjoaa vaihtoehtoja neurologisten sekä
psykologisten sairauksien hoitoon. TMS on hyvin monipuolinen tutkimusmenetelmä,
jota voidaan hyödyntää hyvin laajasti.
TMS:n toiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon. Asetettaessa stimulointikela
lähelle päätä, voidaan kelaan johdetun magneettikentän avulla indusoida sähkökenttä
päänahan ja kallon läpi aivokudokseen. Rakenteeltaan aivokudos omaa luonnostaan
elektrokemiallisen koostumuksen, minkä vuoksi se reagoi helposti sähkökentän vaikutuksiin.
Sähkökentän vaikutusalueella olevissa neuroneissa käynnistyy näin aktiopotentiaali.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksia,
joissa TMS:ta on käytetty joko aivojen toiminnan tutkimisessa tai hoitomenetelmänä.
Tutkimuskysymykset keskittyivät selvittämään tarkemmin TMS:n toimintaperiaatetta ja
sen käyttöalueita neurofysiologiassa. Kirjallisuuskatsaus koostui yhteensä 18 tutkimuksesta.
Nämä tutkimukset oli jaettu kahteen yläluokkaan tutkimus- ja hoitokäytön mukaan.
Tutkimuskäytön osalta käsiteltiin TMS:n hyödyntämistä kasvaintutkimuksissa eli
niin sanotuissa ”virtual lesion”-menetelmissä. Tämä menetelmä perustuu TMS:n aiheuttaman
sähkökentän häiritsevään vaikutukseen isoaivokuoren normaalissa toiminnassa.
Toinen TMS:n tärkeä tutkimusalue on muistitutkimus. Hoitokäytössä TMS:ta on käytetty
masennuksen, tinnituksen ja kivun hoidossa.
Sekä tutkimus- ja hoitokäytössä TMS nähdään lupaavana menetelmänä. Tämä ilmenee
myös kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista, joissa erilaisilla TMS:n muodoilla on saatu
uutta tietoa ilmiöistä, joiden tutkiminen aiemmilla neurofysiologian kuvantamismenetelmillä
ei ollut mahdollista. Hoitokäytössä on saatu pitkäaikaisia vaikutuksia tai ainakin
voitu lieventää sairauteen tai vammaan liittyviä oireita hetkellisesti.
Laajan viitemäärän vuoksi tässä kirjallisuuskatsauksessa ei oteta oleellisesti kantaa
TMS:n turvallisuuteen. Lisäksi TMS:n käyttö yhdessä toisen kuvantamismenetelmän
kanssa (navigoitu TMS, nTMS) ei ole kovinkaan laajasti tässä opinnäytetyössä kuvattu.
Myöskin bioanalyytikon rooli TMS:n suorituksessa tarjoaa hyvän jatkotutkimusaiheen.
avulla voidaan tervettä kudosta vahingoittamatta eli noninvasiivisesti tutkia ihmisaivojen
toimintaa, ärsykevastetta ja hermosolujen muokkautuvuutta ärsykkeen vaikutuksesta
(plastisiteetti). Tutkimuskäytön lisäksi TMS tarjoaa vaihtoehtoja neurologisten sekä
psykologisten sairauksien hoitoon. TMS on hyvin monipuolinen tutkimusmenetelmä,
jota voidaan hyödyntää hyvin laajasti.
TMS:n toiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon. Asetettaessa stimulointikela
lähelle päätä, voidaan kelaan johdetun magneettikentän avulla indusoida sähkökenttä
päänahan ja kallon läpi aivokudokseen. Rakenteeltaan aivokudos omaa luonnostaan
elektrokemiallisen koostumuksen, minkä vuoksi se reagoi helposti sähkökentän vaikutuksiin.
Sähkökentän vaikutusalueella olevissa neuroneissa käynnistyy näin aktiopotentiaali.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksia,
joissa TMS:ta on käytetty joko aivojen toiminnan tutkimisessa tai hoitomenetelmänä.
Tutkimuskysymykset keskittyivät selvittämään tarkemmin TMS:n toimintaperiaatetta ja
sen käyttöalueita neurofysiologiassa. Kirjallisuuskatsaus koostui yhteensä 18 tutkimuksesta.
Nämä tutkimukset oli jaettu kahteen yläluokkaan tutkimus- ja hoitokäytön mukaan.
Tutkimuskäytön osalta käsiteltiin TMS:n hyödyntämistä kasvaintutkimuksissa eli
niin sanotuissa ”virtual lesion”-menetelmissä. Tämä menetelmä perustuu TMS:n aiheuttaman
sähkökentän häiritsevään vaikutukseen isoaivokuoren normaalissa toiminnassa.
Toinen TMS:n tärkeä tutkimusalue on muistitutkimus. Hoitokäytössä TMS:ta on käytetty
masennuksen, tinnituksen ja kivun hoidossa.
Sekä tutkimus- ja hoitokäytössä TMS nähdään lupaavana menetelmänä. Tämä ilmenee
myös kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista, joissa erilaisilla TMS:n muodoilla on saatu
uutta tietoa ilmiöistä, joiden tutkiminen aiemmilla neurofysiologian kuvantamismenetelmillä
ei ollut mahdollista. Hoitokäytössä on saatu pitkäaikaisia vaikutuksia tai ainakin
voitu lieventää sairauteen tai vammaan liittyviä oireita hetkellisesti.
Laajan viitemäärän vuoksi tässä kirjallisuuskatsauksessa ei oteta oleellisesti kantaa
TMS:n turvallisuuteen. Lisäksi TMS:n käyttö yhdessä toisen kuvantamismenetelmän
kanssa (navigoitu TMS, nTMS) ei ole kovinkaan laajasti tässä opinnäytetyössä kuvattu.
Myöskin bioanalyytikon rooli TMS:n suorituksessa tarjoaa hyvän jatkotutkimusaiheen.