Tiedonhankinnan opetus : tutkimusopintojen ytimessä
Kurvinen, Birgitta (2013)
Kurvinen, Birgitta
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817319
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä etsittiin uusia näkökulmia ja kehittämiskohteita Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMKin) tiedonhankinnan opetukselle. Työssä kuvataan kirjaston ja opetuksen yhteistyötä sekä opiskelijan tiedonhankintaan liittyvää opintojaksotyöskentelyä tutkimusopintojen yhteydessä.
Opinnäytetyössä arvioitiin tiedonhankinnan opetuksen vaikutusta opiskelijan informaatiolukutaidon (IL) kehittymiseen. Lähestymistapa oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Keskeinen tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyohjelmalla laadittujen testikysymysten avulla lukuvuonna 2012–2013. Testikysymykset laadittiin IL:n standardiin perustuvan Minä osaan -mittarin pohjalta. Testi tehtiin kaksi kertaa tutkimusopintojen opintojaksolla ennen kirjaston tarjoamaa opetusta ja opetuksen jälkeen JAMKin restonomiopiskelijoiden neljälle eri ryhmälle. Verrokkiryhmälle opintojakson toteutusta muutettiin siten, että kaksi tiedonhankinnan kontaktia korvattiin eri sisällöllä. Testin tulosta verrattiin opintojakson arvosanaan. Aineistoa analysoitiin MS Excel-ohjelmalla. Monipuolisen kuvan saamiseksi verrokkiryhmän opiskelijoita havainnoitiin kirjastossa ja heiltä kysyttiin tehtävän suorittamiseen liittyviä tekijöitä. Opetukseen liittyviä asioita kysyttiin opintojakson opettajalta ja kirjaston opetukseen osallistuvilta.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kirjaston pitämät kontaktit ovat tärkeitä opiskelijan sujuvan työskentelyn ja oppimistehtävien suorittamisen kannalta. Opiskelija oppii systemaattisen ja aiheenmukaisen tiedonhaun paremmin opintojakson tehtäväsuorituksissa. Hänen on helpompi valita ja tunnistaa alansa relevantteja tiedonlähteitä. IL:n opetuksella vaikutetaan ammatillisen informaatiomaiseman kehittymiseen heti opintojen alettua. Opiskelijan tärkein tiedonlähde oppimistehtäviin liittyvien ongelmien selvittämisessä on vertaisryhmä. Opiskelijat tunnistivat tiedonhankintaan liittyvät kehittämisen tarpeet testin yhteydessä. Testillä on motivoiva merkitys ja sitä voidaan käyttää työkaluna mm. osaamisen varmentamisessa ja arvioitaessa aikaisemmin hankittua osaamista. Tiedonhankinnan opetuksen jatkuva kehittäminen vaatii opetusprosessin kriittistä arviointia ja tulosten seurantaa.
Kerättyä aineistoa ja tuloksia voidaan käyttää tiedonhankinnan opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa seuraamalla ryhmän tiedonhankintakäyttäytymistä koko opintojen ajan ammattitehtäviin asti. Tiedonhankinnan valmiuksia mittaavan testityökalun kehittämisen avulla voidaan tiedonhankinnan valmiuksia verrata eri korkeakouluissa opiskelevien välillä.
Opinnäytetyössä arvioitiin tiedonhankinnan opetuksen vaikutusta opiskelijan informaatiolukutaidon (IL) kehittymiseen. Lähestymistapa oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Keskeinen tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyohjelmalla laadittujen testikysymysten avulla lukuvuonna 2012–2013. Testikysymykset laadittiin IL:n standardiin perustuvan Minä osaan -mittarin pohjalta. Testi tehtiin kaksi kertaa tutkimusopintojen opintojaksolla ennen kirjaston tarjoamaa opetusta ja opetuksen jälkeen JAMKin restonomiopiskelijoiden neljälle eri ryhmälle. Verrokkiryhmälle opintojakson toteutusta muutettiin siten, että kaksi tiedonhankinnan kontaktia korvattiin eri sisällöllä. Testin tulosta verrattiin opintojakson arvosanaan. Aineistoa analysoitiin MS Excel-ohjelmalla. Monipuolisen kuvan saamiseksi verrokkiryhmän opiskelijoita havainnoitiin kirjastossa ja heiltä kysyttiin tehtävän suorittamiseen liittyviä tekijöitä. Opetukseen liittyviä asioita kysyttiin opintojakson opettajalta ja kirjaston opetukseen osallistuvilta.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kirjaston pitämät kontaktit ovat tärkeitä opiskelijan sujuvan työskentelyn ja oppimistehtävien suorittamisen kannalta. Opiskelija oppii systemaattisen ja aiheenmukaisen tiedonhaun paremmin opintojakson tehtäväsuorituksissa. Hänen on helpompi valita ja tunnistaa alansa relevantteja tiedonlähteitä. IL:n opetuksella vaikutetaan ammatillisen informaatiomaiseman kehittymiseen heti opintojen alettua. Opiskelijan tärkein tiedonlähde oppimistehtäviin liittyvien ongelmien selvittämisessä on vertaisryhmä. Opiskelijat tunnistivat tiedonhankintaan liittyvät kehittämisen tarpeet testin yhteydessä. Testillä on motivoiva merkitys ja sitä voidaan käyttää työkaluna mm. osaamisen varmentamisessa ja arvioitaessa aikaisemmin hankittua osaamista. Tiedonhankinnan opetuksen jatkuva kehittäminen vaatii opetusprosessin kriittistä arviointia ja tulosten seurantaa.
Kerättyä aineistoa ja tuloksia voidaan käyttää tiedonhankinnan opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa seuraamalla ryhmän tiedonhankintakäyttäytymistä koko opintojen ajan ammattitehtäviin asti. Tiedonhankinnan valmiuksia mittaavan testityökalun kehittämisen avulla voidaan tiedonhankinnan valmiuksia verrata eri korkeakouluissa opiskelevien välillä.