Osastonhoitajien tiedottaminen sekä viestintäkanavien käyttö kuvantamisyksiköissä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata osastonhoitajien tiedottamista sekä viestintäkanavien käyttöä tiedottamisessaan röntgenhoitajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskukselle osastonhoitajien tiedottamisesta sekä viestintäkanavien käytöstä tiedottamisessaan röntgenhoitajille. Tutkimusongelmia oli kolme: millä viestintäkanavilla osastonhoitaja tiedottaa röntgenhoitajille? Minkä viestintäkanavien kautta röntgenhoitajat haluavat osastonhoitajan tiedottavan heille? Mitä mieltä röntgenhoitajat ovat osastonhoitajan tiedottamisesta heille?

Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus. Teoreettisena lähtökohtana oli osastonhoitajien tiedottamista koskevat aikaisemmat tutkimukset sekä tiedottamista ja viestintäkanavia koskeva teoreettinen kirjallisuus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskuksen liikelaitoksen kuvantamisyksiköissä työskenteleviltä röntgenhoitajilta. Kyselylomakkeessa käytettiin strukturoituja kysymyksiä, jotka noudattivat Likertin asteikkoa sekä kysymyksiä, joissa oli vastausvaihtoehtoina paljon, vähän tai ei lainkaan. Lisäksi kyselylomakkeessa oli kolme avointa taustatietokysymystä. Opinnäytetyön perusjoukkona olivat Kuvantamiskeskuksessa työskentelevät röntgenhoitajat (N=110). Vastauksia palautui 78, joten vastaus-prosentti oli 71 %. Tutkimustulokset analysoitiin Excel- taulukkolaskentaohjelman ja Tixel- tilastolaskentaohjelman avulla. Tuloksia kuvailtiin prosentteina.

Tämän tutkimuksen mukaan osastonhoitajat käyttävät tiedottamisessaan röntgenhoitajille eniten viestintäkanavina osastokokouksia ja kokousmuistioita. Osastonhoitajat käyttävät tiedottamisessaan röntgenhoitajille sähköpostia vähän. Tämän tutkimuksen mukaan röntgenhoitajat haluavat osastonhoitajan tiedottavan heille paljon osastokokousten, sähköpostin sekä suullisten tiedonantojen kautta. 57 % rönt-genhoitajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteeseen ”osastonhoitaja tiedottaa minulle hyvin kuvantamisyksikköä koskevista asioista”.

Tämän tutkimuksen mukaan vajaa puolet röntgenhoitajista oli sitä mieltä, että osastonhoitaja tiedottaa hänelle riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä. Kolmannes röntgenhoitajista oli sitä mieltä, että osastonhoitaja tiedottaa hänelle riittävän ajoissa tehtyjen päätösten vaikutuksista.

The purpose of this study was to describe the Head nurses’ commication and communicational channels in radiological unit. The aim of this study was to gather information on the Head nurses’ communication and communicational channels in the radiological unit of Pirkanmaa Hospital District Medical Imaging Centre.

The method of this study was quantitative. The theoretical starting point of this study was earlier studies on Head nurses’ communication and literature about communication and communicational channels. The data were gathered through questionnaires from radiographers working in Pirkanmaa Hospital District Medical Imaging Centre.

According to this study Head nurses’ most important communicational channels with radiographers were ward meetings and meeting memos as communicational channels. Radiographers want the Head nurse to communicate with them a lot via ward meetings, e-mail and verbal communication. A total of 57 % of radiographers partly or totally agreed with the statement ”The Head nurse informs me well about the matters concerning my imaging unit”.

According to this study almost half of the radiographers considered that the Head nurse informed him or her in time about the decisions that have been made. One third of the radiographers considered that the Head nurse inform to him or her in time about the impact of the decisions that have been made.