Nuorten kokemukset itsensä viiltelystä
Ahmaoja, Lotta (2013)
Ahmaoja, Lotta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017601
Tiivistelmä
Suomessa nuorten paha olo, masentuneisuus ja syrjäytyminen ovat esillä koko ajan. Hyvinvointi on lisääntynyt huomattavasti suurella osalla nuorista, mutta osalle nuorista kasaantuu vakavia ongelmia. Yhä enemmän tarvitaan ammattilaisia työskentelemään ongelmaisten nuorten kanssa, koska nuoren selviytymisprosessi on pitkä eikä nuori selviä yksin. Nuorten henkinen paha olo lisää huomattavasti itsetuhoisuuden riskiä. Nuorten itsetuhoisuuteen ja viiltelyyn tulee osata puuttua ajoissa. Nuoruudessa mielenterveyshäiriöiden ja itsetuhoisuuden riski on suurimmillaan.
Tämän opinnäytetyön kohteena on nuorten viiltely ja siitä selviäminen. Selvitän, miten nuoret itse näkevät tilanteensa ja kyseisen elämänvaiheensa. Kohdejoukkona ovat nuoret, jotka kokevat parantuneensa viiltelystä. Tutkimuksessani selvitän, mitkä tekijät johtivat nuoret viiltelemään itseään, mitkä asiat auttoivat heitä paranemaan ja millaisia merkityksiä nuoret itse antavat viiltelyajalle. Aineistoni koostuu seitsemän nuoren kokemuksista. Kahta nuorta haastattelin teemahaastattelulla ja yksi nuori kirjoitti aiheesta. Lisäksi olen hyödyntänyt blogikirjoituksia sekä netissä kirjoitettuja selviytymistarinoita.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että masennus on tyypillisesti joko viiltelyä aiheuttava tekijä tai viiltelystä seuraa masennusta. Viiltelyn taustalla on traumaattisia kokemuksia, joita ovat muun muassa fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi joutuminen, elämänmuutokset ilman tukea, harrastuksen tai läheisen ihmisen menetys ja hylkäämiskokemukset. Viiltely on nuorille itsensä hallitsemista ja tyypillistä on itsensä syyllistäminen. Parantumisprosessin tärkeinä tekijöinä korostuivat ystävät, vanhemmat ja parisuhde sekä vertaistuki ja oma asenne.
Aineistosta on eroteltavissa kolme erilaista viiltelijätyyppiä sen perusteella, miten nuoret viiltelyä tulkitsevat. 1. tyypin nuoret pitävät kokemustaan voimavarana, 2. tyypin nuoret ovat pyyhkineet viiltelyyn liittyvät muistot elämästään tai he ovat suurelta osin onnellisia, vaikka kokemukset vaikuttavatkin edelleen jollain tavalla. Kolmannelle tyypille on ominaista menneisyyden syyllistäminen. Jokaisen nuoren subjektiivinen kokemus auttaa ammattilaisia kehittämään edelleen kohtaamistapojaan ja ymmärrystään tästä monisäikeisestä ilmiöstä.
Tämän opinnäytetyön kohteena on nuorten viiltely ja siitä selviäminen. Selvitän, miten nuoret itse näkevät tilanteensa ja kyseisen elämänvaiheensa. Kohdejoukkona ovat nuoret, jotka kokevat parantuneensa viiltelystä. Tutkimuksessani selvitän, mitkä tekijät johtivat nuoret viiltelemään itseään, mitkä asiat auttoivat heitä paranemaan ja millaisia merkityksiä nuoret itse antavat viiltelyajalle. Aineistoni koostuu seitsemän nuoren kokemuksista. Kahta nuorta haastattelin teemahaastattelulla ja yksi nuori kirjoitti aiheesta. Lisäksi olen hyödyntänyt blogikirjoituksia sekä netissä kirjoitettuja selviytymistarinoita.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että masennus on tyypillisesti joko viiltelyä aiheuttava tekijä tai viiltelystä seuraa masennusta. Viiltelyn taustalla on traumaattisia kokemuksia, joita ovat muun muassa fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi joutuminen, elämänmuutokset ilman tukea, harrastuksen tai läheisen ihmisen menetys ja hylkäämiskokemukset. Viiltely on nuorille itsensä hallitsemista ja tyypillistä on itsensä syyllistäminen. Parantumisprosessin tärkeinä tekijöinä korostuivat ystävät, vanhemmat ja parisuhde sekä vertaistuki ja oma asenne.
Aineistosta on eroteltavissa kolme erilaista viiltelijätyyppiä sen perusteella, miten nuoret viiltelyä tulkitsevat. 1. tyypin nuoret pitävät kokemustaan voimavarana, 2. tyypin nuoret ovat pyyhkineet viiltelyyn liittyvät muistot elämästään tai he ovat suurelta osin onnellisia, vaikka kokemukset vaikuttavatkin edelleen jollain tavalla. Kolmannelle tyypille on ominaista menneisyyden syyllistäminen. Jokaisen nuoren subjektiivinen kokemus auttaa ammattilaisia kehittämään edelleen kohtaamistapojaan ja ymmärrystään tästä monisäikeisestä ilmiöstä.