Traumatisoituneiden lasten auttaminen hoitotyön keinoin
Seikku, Salla; Huttunen, Jonna (2013)
Seikku, Salla
Huttunen, Jonna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217815
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitotyön keinoja traumatisoituneiden lasten auttamiseksi. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena, jotta mukaan saatiin mahdollisimman paljon hoitotyötä koskevaa tietoa. Aineisto kerättiin 14 elektronisesta tietokannasta sekä manuaalisesti muusta kirjallisuudesta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyössä keskityttiin tyypin II traumoihin eli toistuviin ja jatkuviin traumoihin, jotka usein liittyvät ihmisten välisiin suhteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi perheväkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Vakavan traumatisoitumisen aiheuttajia ja seurauksia tunnetaan, mutta tutkittu tieto hoitotyön keinoista traumatisoituneiden lasten hoidossa on vähäistä.
Tulosten perusteella traumatisoituneiden lasten hoidossa on huomioitava useita asioita samanaikaisesti. Hoitotyön perustana on hoitosuhdetyöskentely ja usein tarpeen on myös osastohoito hoitomuotona. Lapsen vanhempien mukana olo on oleellinen osa onnistunutta hoitoa, jotta hoidon hyödyt ylettyisivät myös lapsen arkeen ja traumatisoitumisen kierre saataisiin katkaistua. Hoidon aikana lapsen kanssa harjoitellaan psyyken hallintakeinoja, tunne- ja sosiaalisia taitoja sekä tuetaan lapsen identiteetin rakentumista ja itsetuntoa. Traumoja käsitellään verbaalisin ja nonverbaalisin keinoin vaiheittain rakennettavan traumanarratiivin avulla ja lapselle opetetaan turvallisuustaitoja uudelleen traumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Hoitaja toteuttaa psykoedukaatiota läpi hoitoprosessin. Traumatisoituneita lapsia hoidettaessa on huomioitava ikätaso ja yksilöllisyys valittaessa sopivaa tapaa kohdata ja auttaa lasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tutkittua tietoa aiheesta hoitajille, jotta he voisivat perustella toimintaansa ja kehittää lasten psyykkisten traumojen hoitoa edelleen. Opinnäytetyö osoittaa selvän tarpeen aiheeseen liittyvälle tutkitulle hoitotyön tiedolle. Jatkossa tulisikin pyrkiä kehittämään tutkimusmenetelmiä erilaisten hoitotyön interventioiden arvioimiseksi ja tutkia erilaisten terapeuttisten menetelmien käytettävyyttä hoitajien työkaluina lasten traumatisoitumisen hoidossa. Lisäksi tulisi edelleen tutkia neurobiologisen ja -psykologisen tiedon sovellettavuutta lasten traumojen hoidossa hoitotyön näkökulmasta.
Opinnäytetyössä keskityttiin tyypin II traumoihin eli toistuviin ja jatkuviin traumoihin, jotka usein liittyvät ihmisten välisiin suhteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi perheväkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Vakavan traumatisoitumisen aiheuttajia ja seurauksia tunnetaan, mutta tutkittu tieto hoitotyön keinoista traumatisoituneiden lasten hoidossa on vähäistä.
Tulosten perusteella traumatisoituneiden lasten hoidossa on huomioitava useita asioita samanaikaisesti. Hoitotyön perustana on hoitosuhdetyöskentely ja usein tarpeen on myös osastohoito hoitomuotona. Lapsen vanhempien mukana olo on oleellinen osa onnistunutta hoitoa, jotta hoidon hyödyt ylettyisivät myös lapsen arkeen ja traumatisoitumisen kierre saataisiin katkaistua. Hoidon aikana lapsen kanssa harjoitellaan psyyken hallintakeinoja, tunne- ja sosiaalisia taitoja sekä tuetaan lapsen identiteetin rakentumista ja itsetuntoa. Traumoja käsitellään verbaalisin ja nonverbaalisin keinoin vaiheittain rakennettavan traumanarratiivin avulla ja lapselle opetetaan turvallisuustaitoja uudelleen traumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Hoitaja toteuttaa psykoedukaatiota läpi hoitoprosessin. Traumatisoituneita lapsia hoidettaessa on huomioitava ikätaso ja yksilöllisyys valittaessa sopivaa tapaa kohdata ja auttaa lasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tutkittua tietoa aiheesta hoitajille, jotta he voisivat perustella toimintaansa ja kehittää lasten psyykkisten traumojen hoitoa edelleen. Opinnäytetyö osoittaa selvän tarpeen aiheeseen liittyvälle tutkitulle hoitotyön tiedolle. Jatkossa tulisikin pyrkiä kehittämään tutkimusmenetelmiä erilaisten hoitotyön interventioiden arvioimiseksi ja tutkia erilaisten terapeuttisten menetelmien käytettävyyttä hoitajien työkaluina lasten traumatisoitumisen hoidossa. Lisäksi tulisi edelleen tutkia neurobiologisen ja -psykologisen tiedon sovellettavuutta lasten traumojen hoidossa hoitotyön näkökulmasta.