Ulosoton erikoisperintä harmaan talouden torjunnan ja talousrikollisuuden estämisen tukena
Pursiainen, Sari (2013)
Pursiainen, Sari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110516605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110516605
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli ulosoton erikoisperintä harmaan talouden torjunnan ja talousrikollisuuden estämisen tukena. Talousrikollisuus ja sen torjunta on ollut pitkään yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. 1990-luvun alkuvuosina syntyi tarve talousrikosten torjunnan tehostamiseksi, ratkaisevana tekijänä oli tuolloin talouden lama, jolla oli suuri vaikutus yhteiskuntaan. Yhteiskunnan resurssien vähyys ja ammattitaitoisen henkilöstön puuttumisen vuoksi, kiinnijäämisriski oli niin pieni, että houkutus talousrikoksen tekemiseen oli suuri. Laman syyt ja seuraukset vaikuttivat vuoden 1996 talousrikostorjuntaohjelman syntyyn.
Selvitäkseen veloistaan ulosottovelalliset alkoivat tehdä epäaitoja, näennäisiä kulissijärjestelyjä joita kutsutaan keinotekoisiksi järjestelyiksi. Keinotekoisiksi järjestelyiksi käsitetään erilaiset valeoikeustoimet, joilla velkojien ulottumattomiin yritetään siirtää velallisen omaisuutta ja vältellä ulosottoa. Keinotekoisen järjestelyn tunnusmerkkejä ovat näennäisjärjestelyt, joille on tyypillistä oikeudellinen muoto, joka johtaa harhaan ja velallisen käyttämä todellinen määräysvalta.
Painopiste työssä oli erikoisperintävelallisen tunnistamiseen liittyvissä seikoissa. Työn tavoitteena oli muun muassa selvittää, mitä on erikoisperintä, miten erikoisperintää vaativa velallinen erottuisi velallisjoukosta, millaista konsultointiapua erikoisperintä tarjoaa sekä erikoisperinnän käyttämät tehostamiskeinot.
Työn toivotaan auttavan rootelikihlakunnanulosottomiestä erikoisperintävelallisen tunnistamisessa. Tutkimus oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Työ sisältää lainsäädäntöä, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, haastatteluja sekä korkeimman oikeuden päätöksiä.
Selvitäkseen veloistaan ulosottovelalliset alkoivat tehdä epäaitoja, näennäisiä kulissijärjestelyjä joita kutsutaan keinotekoisiksi järjestelyiksi. Keinotekoisiksi järjestelyiksi käsitetään erilaiset valeoikeustoimet, joilla velkojien ulottumattomiin yritetään siirtää velallisen omaisuutta ja vältellä ulosottoa. Keinotekoisen järjestelyn tunnusmerkkejä ovat näennäisjärjestelyt, joille on tyypillistä oikeudellinen muoto, joka johtaa harhaan ja velallisen käyttämä todellinen määräysvalta.
Painopiste työssä oli erikoisperintävelallisen tunnistamiseen liittyvissä seikoissa. Työn tavoitteena oli muun muassa selvittää, mitä on erikoisperintä, miten erikoisperintää vaativa velallinen erottuisi velallisjoukosta, millaista konsultointiapua erikoisperintä tarjoaa sekä erikoisperinnän käyttämät tehostamiskeinot.
Työn toivotaan auttavan rootelikihlakunnanulosottomiestä erikoisperintävelallisen tunnistamisessa. Tutkimus oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Työ sisältää lainsäädäntöä, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, haastatteluja sekä korkeimman oikeuden päätöksiä.