Mielikuvatutkimus : Huoneistokeskus Oy, Lappeenranta
Vanhoja, Hanna (2013)
Vanhoja, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217840
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää Lappeenrannan Huoneistokeskuksen toiminta-alueella asuvien ihmisten mielikuvia Lappeenrannan Huoneistokeskuksesta. Tavoitteena oli myös saada lisätietoa tulevaisuuden toimien suunnitteluun muun muassa markkinoinnin osalta. Toimiston sisällä halutaan lisäksi päivittää ja saada sisäistetyksi toimiston asema ja toimintamallit. Markkinoinnin osalta tavoitteena oli saada tietoa siitä, missä ja miten Lappeenrannan Huoneistokeskus parhaiten näkyy. Kovan paikallisen kilpailun vuoksi tavoitteena oli myös löytää erottuvuustekijät.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui mielikuvista, brändistä, maineesta, viestinnästä ja asiakassuhteista. Näitä teemoja täsmennettiin mielikuvayhteiskunnalla, mielikuvien rakentumisella, mielikuvatutkimuksella, yrityskuvalla, brändin rakentumisella, brändin arvolla, brändi-identiteetillä, maineen muodostumisella, maineenhallinnalla, maineen vaikutuksilla, erottautumisella, yritysviestinnällä ja asiakaskokemuksella. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräyksessä käytettiin apuna kyselylomaketta.
Vastaajien mielikuvien perusteella Lappeenrannan Huoneistokeskuksen tämänhetkisiä vahvuuksia ovat arvostettavuus, markkina-asema, edullisuus ja asiakaskeskeisyys. Heikkouksia huomattiin olevan Lappeenrannan Huoneistokeskuksen tunnettuudessa, palvelun aktiivisuudessa, kohdevalikoiman laajuudessa, hinnoittelun todenmukaisuudessa, myyntiajoissa ja toimiston sijainnista viestimisessä. Lehti-ilmoitus miellettiin ylivoimaisesti näkyvimpänä markkinointikanavana.
Heikkouksiin perustuen tunnettuuden lisäämiseksi mainonnan aktiivisuutta ja medianäkyvyyttä tulisi lisätä. Asiakassuosituksien saaminen olisi parasta mainontaa yrityksestä. Tärkein tekijä palvelun aktiivisuuden parantamiseksi on pitää huolta jatkuvasta yhteydenpidosta asiakkaan kanssa. Asiakaskokemuksen luomisella ja johtamisella voidaan vaikuttaa palvelun aktiivisuuden mielikuvaan ja suosittelujen avulla parantaa yleistä mielikuvaa, lisätä tunnettuutta ja helpottaa uusasiakashankintaa. Kohdevalikoiman laajuutta tulisi pyrkiä parantamaan hankinta-aktiivisuudella. Rehellisyys ja realismi hinnoittelussa mitä luultavimmin lyhentävät myyntiaikoja, kun realistisen hinnan myötä myyntiajat pysyvät siedettävissä ajoissa. Toimiston sijainnista tulisi epätietoisuuden vähentämiseksi viestiä selkeämmin. Henkilökunnan koulutukseen tulisi lisäksi panostaa asiakkaiden houkuttelemiseksi ja henkilöstön sitouttamiseksi. Yleisen yrityskuvan parantamiseksi yrityksen sisäiseen ilmapiiriin ja yhteenkuuluvuuteen olisi hyvä panostaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui mielikuvista, brändistä, maineesta, viestinnästä ja asiakassuhteista. Näitä teemoja täsmennettiin mielikuvayhteiskunnalla, mielikuvien rakentumisella, mielikuvatutkimuksella, yrityskuvalla, brändin rakentumisella, brändin arvolla, brändi-identiteetillä, maineen muodostumisella, maineenhallinnalla, maineen vaikutuksilla, erottautumisella, yritysviestinnällä ja asiakaskokemuksella. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräyksessä käytettiin apuna kyselylomaketta.
Vastaajien mielikuvien perusteella Lappeenrannan Huoneistokeskuksen tämänhetkisiä vahvuuksia ovat arvostettavuus, markkina-asema, edullisuus ja asiakaskeskeisyys. Heikkouksia huomattiin olevan Lappeenrannan Huoneistokeskuksen tunnettuudessa, palvelun aktiivisuudessa, kohdevalikoiman laajuudessa, hinnoittelun todenmukaisuudessa, myyntiajoissa ja toimiston sijainnista viestimisessä. Lehti-ilmoitus miellettiin ylivoimaisesti näkyvimpänä markkinointikanavana.
Heikkouksiin perustuen tunnettuuden lisäämiseksi mainonnan aktiivisuutta ja medianäkyvyyttä tulisi lisätä. Asiakassuosituksien saaminen olisi parasta mainontaa yrityksestä. Tärkein tekijä palvelun aktiivisuuden parantamiseksi on pitää huolta jatkuvasta yhteydenpidosta asiakkaan kanssa. Asiakaskokemuksen luomisella ja johtamisella voidaan vaikuttaa palvelun aktiivisuuden mielikuvaan ja suosittelujen avulla parantaa yleistä mielikuvaa, lisätä tunnettuutta ja helpottaa uusasiakashankintaa. Kohdevalikoiman laajuutta tulisi pyrkiä parantamaan hankinta-aktiivisuudella. Rehellisyys ja realismi hinnoittelussa mitä luultavimmin lyhentävät myyntiaikoja, kun realistisen hinnan myötä myyntiajat pysyvät siedettävissä ajoissa. Toimiston sijainnista tulisi epätietoisuuden vähentämiseksi viestiä selkeämmin. Henkilökunnan koulutukseen tulisi lisäksi panostaa asiakkaiden houkuttelemiseksi ja henkilöstön sitouttamiseksi. Yleisen yrityskuvan parantamiseksi yrityksen sisäiseen ilmapiiriin ja yhteenkuuluvuuteen olisi hyvä panostaa.