Det individuella ätbeteendet i relation till skuld : En kvalitativ intervjustudie bland unga kvinnor i Finland och Sverige

Abstract

Syftet med examensarbetet var att utreda unga kvinnors upplevelser av mat och matsituationer som resulterar i skuldkänslor. De senaste forskningsrönen hävdar att ett komplicerat ätbeteende är vanligare än man tidigare trott då en tiondel av kvinnorna i Finland lider av en kliniskt betydande ätstörning i tonåren (Isomaa 2011). Målgruppen som undersöktes i föreliggande arbete med en hälsofrämjande infallsvinkel var i grunden friska högskolestuderande kvinnor. Sammanlagt genomfördes tio kvalitativa intervjuer med fem finlandssvenska respektive fem svenska kvinnor i åldrarna 20-23 år för att bredda perspektivet inom forskningsområdet samt för att kunna kartlägga eventuella skillnader mellan länderna. För undersökningen av skuldkänslor har dessa i intervjuerna och genom undersökningsförloppet relaterats till personer, platser och matprodukter i en matsituation som tidigare forskning föreslagit (Tilghman-Osborne et al., 2010). Dessa situationer har sedan analyserats med en innehållsanalys. Tolkningen av empirin följer grundprinciperna i den hermeneutiska ansatsen. Resultatet som denna undersökning kommit fram till är att förloppet av uppkomsten av skuld sker i en trestegs reaktion som bottnar i kvinnans självkänsla, tar sig uttryck i ett matval och resulterar i känsloreaktioner. Som en konkret modell över detta har en skuldkurva framtagits som delade in respondenterna i fyra grupperingar (neutralt förhållande, mat och träning, intresse för mat samt diet och bantning). De respondenter som följt eller flöjde någon diet eller bantat placerade sig högst upp på skuldkurvan och upplevde det starkaste behovet av kontroll i sitt matintag i jämförelse till de andra. Resultaten tyder på att det är vanligt förekommande med olika starka känslor av skuld hos unga kvinnor från Finland och Sverige, däremot var skillnaderna mellan nationaliteterna små. Baserat på resultaten från föreliggande undersökning kan det konstateras att hälsofrämjande insatser riktade mot de arenor unga kvinnor vistas i är relevanta för att bidra till stödjande miljöer för att främja hälsa samt för att gynna ett sunt ätbeteende.

The purpose of this thesis was to investigate the experience of food and eating situations of young women that are resulting in feelings of guilt. Present findings claims that a complicated eating behaviour is more general than was taught before. In Finland one out of ten women suffers from a clinical important eating disorder in their youth (Isomaa 2011). The target group who were examined in the following review, from a health promoting point of view, was healthy female collage students. A total of ten qualitative interviews were fulfilled with five Swedish speaking Finnish women and with five Swedish women at the age of 20-23. The aim was both to broaden the knowledge within the research area, and to assess possible differences between the countries. For examining feelings of guilt has these been related, both in the interviews and during the whole survey process, to different sceneries such as persons, places and food products as earlier studies suggested (Tilghman-Osborne et al., 2010). To analyse the interviews a content analyses was used. The interpretation of the empirical material followed the principles of hermeneutics. Results this study shows are that the pattern for feelings of guilt follows a threestep reaction witch origins in the women’s self-esteem, have an impact on food choice and can result in emotions of guilt. Out of this phenomena a concrete model: ´guilt chart´ was formed that divided the respondents into four groups according to their relation to food (neutral relation, food and exercise, interest in food and dieting). Those respondents who where dieting where placed highest on the guilt scale and felt the strongest need of control in their food intake in comparison to the others. The result indicates that it is common for women both from Finland and Sweden to feel varyingly intensity of guilt. There were no significant differences between the countries. Based on these results it was suggested to improve and maintain health promoting efforts towards the arenas that surrounds young women’s everyday life to support health and contribute a healthy eating behaviour.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuorten naisten kokemuksia liittyen ruokailuun, sekä tilanteisiin jotka johtavat syyllisyydentunteeseen. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että monimutkainen syömiskäyttäytyminen on yhä tavallisempaa kuin mitä aikaisemmin on ajateltu. Yksi kymmenestä suomalaisesta naisesta kärsii kliinisten kriteerien mukaisesta syömishäiriöstä (Isomaa 2011). Tähän terveyden edistämiseen tähtäävään tutkimukseen valittiin kohderyhmä, joka koostui viidestä suomenruotsalaisesta ja viidestä ruotsalaisesta korkeakouluopiskelijasta. Korkeakouluopiskelijat olivat perusterveitä naisia iältään 20–23 vuotta. Tutkimusta varten tehtiin kymmenen kvalitatiivista haastattelua, joiden tarkoituksena oli laajentaa syömiskäyttäytymisten näkökulmaa, sekä kartoittaa mahdollisia eroja maiden välillä. Haastatteluissa vertailtiin syyllisyydentunteen kokemuksia, jotka liittyivät toisiin ihmisiin, paikkoihin ja ruokaaineisiin tilanteissa, jotka on mainittu aikaisemmissa tutkimuksissa (Tilghman-Osborne ym., 2010). Tutkimus-aineisto on tämän jälkeen analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä. Empiirisen näytön tulkinta seuraa hermeneuttisen lähestymistavan peruspiirteitä. Tulos, jonka tämä tutkimus osoittaa, on että syyllisyydentunteen syntyminen tapahtuu kolmivaiheisessa prosessissa, joka pohjautuu naisen itsetuntoon, ilmenee ravinnon valinnassa sekä johtaa emotionaalisiin reaktioihin. Konkreettisena esimerkkinä tästä on esitetty syyllisyyskäyrä, joka jakoi haastatteluun osallistuneet neljään ryhmään (neutraali suhtautuminen, ruoka ja liikunta, kiinnostus ruokaan sekä dieetit ja laihduttaminen). Vastaajat, jotka joko noudattivat jonkinlaista dieettiä tai olivat laihduttaneet, sijoittuivat syyllisyyskäyrällä korkeimmalle. Samalla he kokivat voimakkaimman tarpeen hallita syömistään muihin vastaajiin verrat-tuna. Tulokset viittaavat siihen, että erinäisten vahvojen syyllisyydentunteiden esiintyminen on yleistä naisilla sekä Suomessa että Ruotsissa. Sen sijaan erot maiden välillä ovat pieniä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että terveyden edistämiseen osoitettujen panosten kohdistaminen on asianmukaista suunnata nuorten naisten ympäristöjen tukemiseen, niin että ne osaltaan edesauttaisivat terveyden ja myönteisen syömiskäyttäytymisen ylläpitämisessä sekä edistämisessä.