Leukosyyttien erittelylaskennan tulosten vertailu
Kuusisto, Mari (2013)
Kuusisto, Mari
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518046
Tiivistelmä
Leukosyyttien erittelylaskenta on perinteinen hematologinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tutkia leukosyyttien solumorfologiaa. Erittelylaskenta on nykyään automatisoitua, mutta manuaalinen erittelylaskenta tulee silti kyseeseen tietyissä tapauksissa. Manuaalinen erittelylaskenta suoritetaan veritautien tutkimisessa ja diagnosoinnissa sekä leukosytoosin tai leukopenian selvittelyssä. Laskennassa solut tunnistetaan niiden morfologisten ominaisuuksien mukaisesti.
Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahden eri laskentamenetelmän vaikutusta leukosyyttien prosenttiosuuksiin leukosyyttien erittelylaskennassa. Tutkimuksessa vertailtiin laskentaa, joka suoritettiin pystysuorassa sivelyvalmisteen alareunasta yläreunaan valmisteen optimaalisella alueella laskentaan, joka suoritettiin vaakasuorassa valmisteen häntäpäästä kohti paksua päätä pysytellen valmisteen optimaalisella alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa empiiristä näyttöä laskentamenetelmien eroavaisuuksista.
Tutkimuksessa kerättiin opiskelijoista 30 verinäytettä, joista valmistettiin sivelyvalmisteita n=90, jolloin yhdestä verinäytteestä saatiin kolme sivelyvalmistetta. Sivelyvalmisteet valmistettiin kolmen tunnin sisällä näytteenotosta. Sivelyvalmisteet kiinnitettiin saman päivän aikana metanolissa ja värjättiin May-Grünwald-Giemsa -värjäyksellä. Leukosyyttien erittelylaskenta suoritettiin molemmilla laskentatavoilla mikroskoopissa laskien 200 solua. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin Turun ammattikorkeakoulun tiloissa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että laskentamenetelmien välillä ei ole merkitsevää eroavaisuutta leukosyyttien erittelylaskennan tuloksissa. Tutkimuksen tuloksista kuitenkin huomattiin lymfosyyttien määrän olevan suurempi laskennassa, joka suoritettiin vaakasuorassa valmisteen häntäpäästä kohti paksua päätä. Neutrofiilien määrä puolestaan oli suurempi laskennassa, joka suoritettiin pystysuorassa valmisteen alareunasta yläreunaan. Ero näiden laskentatapojen välillä ei kuitenkaan ollut merkitsevää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahden eri laskentamenetelmän vaikutusta leukosyyttien prosenttiosuuksiin leukosyyttien erittelylaskennassa. Tutkimuksessa vertailtiin laskentaa, joka suoritettiin pystysuorassa sivelyvalmisteen alareunasta yläreunaan valmisteen optimaalisella alueella laskentaan, joka suoritettiin vaakasuorassa valmisteen häntäpäästä kohti paksua päätä pysytellen valmisteen optimaalisella alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa empiiristä näyttöä laskentamenetelmien eroavaisuuksista.
Tutkimuksessa kerättiin opiskelijoista 30 verinäytettä, joista valmistettiin sivelyvalmisteita n=90, jolloin yhdestä verinäytteestä saatiin kolme sivelyvalmistetta. Sivelyvalmisteet valmistettiin kolmen tunnin sisällä näytteenotosta. Sivelyvalmisteet kiinnitettiin saman päivän aikana metanolissa ja värjättiin May-Grünwald-Giemsa -värjäyksellä. Leukosyyttien erittelylaskenta suoritettiin molemmilla laskentatavoilla mikroskoopissa laskien 200 solua. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin Turun ammattikorkeakoulun tiloissa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että laskentamenetelmien välillä ei ole merkitsevää eroavaisuutta leukosyyttien erittelylaskennan tuloksissa. Tutkimuksen tuloksista kuitenkin huomattiin lymfosyyttien määrän olevan suurempi laskennassa, joka suoritettiin vaakasuorassa valmisteen häntäpäästä kohti paksua päätä. Neutrofiilien määrä puolestaan oli suurempi laskennassa, joka suoritettiin pystysuorassa valmisteen alareunasta yläreunaan. Ero näiden laskentatapojen välillä ei kuitenkaan ollut merkitsevää.