Vanhempien näkökulmia kasvatuskumppanuudesta ja huolen puheeksi ottamisesta : Ruonan ja Taimon päiväkodeissa
Anttila, Jenni; Halla-aho, Elina (2013)
Anttila, Jenni
Halla-aho, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518057
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Naantalin Ruonan ja Taimon päiväkotien vanhempien näkemyksiä ja kokemuksia kasvatuskumppanuudesta sekä huolen puheeksiotosta. Lapsesta nousevan huolipuheen esille ottaminen tarpeeksi varhaisessa vaiheessa on hyvin tärkeää. Näin mahdollinen huolten moninkertaistuminen pystytään paremmin ennaltaehkäisemään. Tutkimus selvittää myös päivähoidon henkilökunnan ja vanhempien välisen kasvatusyhteistyön kehittämiskohteita.
Tutkimuksen teoriaosa pohjautuu Bronfenbrennerin ekologisen kasvatusteorian sekä kontekstuaalisen kasvun malliin. Myös Naantalin varhaiskasvatussuunnitelma 2005 – asiakirja on keskeinen osa tutkimuksemme teoreettista viitekehystä. Kyselylomakkeen avulla saimme kerättyä vanhemmilta yhteensä 66 vastausta. Saadut vastaukset tutkittiin ja analysoitiin kvantitatiivisen eli määrällisen menetelmän avulla.
Tutkimustulosten perusteella kyselyyn osallistuneet vanhemmat ovat kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväisiä henkilökunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja vuorovaikutuksen määrään. Tutkimustulosten mukaan henkilökunnan vaihtuvuus ja kiireen tuntu ovat suurimpana haasteena yhteistyön laadukkaalle toteutumiselle. Osa vanhemmista kokee myös suuret lapsiryhmät yhteistyön haasteena. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan tutkimustuloksista nostaa esille, että vanhemmat toivoisivat huomattavasti enemmän mahdollisuuksia keskustella henkilökunnan kanssa lapsen asioista.
Vanhemmista suurin osa kokee, että henkilökunnan kanssa olisi helppo ottaa puheeksi vaikeitakin asioita ja, että tilanteet joissa huoli on otettu puheeksi, ovat olleet tunnelmaltaan positiivisia. Huolestuttavaa on se, että tutkimuksen mukaan vanhemmista noin kolmasosan oli sitä mieltä, että heitä ei ole osattu ohjata eteenpäin huolen puheeksioton jälkeen. Tuloksemme osoittavat huolipuheen aiheet hyvinkin moninaisiksi ja jokainen vanhempi kokee huolen eri tavoin.
Tutkimuksen teoriaosa pohjautuu Bronfenbrennerin ekologisen kasvatusteorian sekä kontekstuaalisen kasvun malliin. Myös Naantalin varhaiskasvatussuunnitelma 2005 – asiakirja on keskeinen osa tutkimuksemme teoreettista viitekehystä. Kyselylomakkeen avulla saimme kerättyä vanhemmilta yhteensä 66 vastausta. Saadut vastaukset tutkittiin ja analysoitiin kvantitatiivisen eli määrällisen menetelmän avulla.
Tutkimustulosten perusteella kyselyyn osallistuneet vanhemmat ovat kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväisiä henkilökunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja vuorovaikutuksen määrään. Tutkimustulosten mukaan henkilökunnan vaihtuvuus ja kiireen tuntu ovat suurimpana haasteena yhteistyön laadukkaalle toteutumiselle. Osa vanhemmista kokee myös suuret lapsiryhmät yhteistyön haasteena. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan tutkimustuloksista nostaa esille, että vanhemmat toivoisivat huomattavasti enemmän mahdollisuuksia keskustella henkilökunnan kanssa lapsen asioista.
Vanhemmista suurin osa kokee, että henkilökunnan kanssa olisi helppo ottaa puheeksi vaikeitakin asioita ja, että tilanteet joissa huoli on otettu puheeksi, ovat olleet tunnelmaltaan positiivisia. Huolestuttavaa on se, että tutkimuksen mukaan vanhemmista noin kolmasosan oli sitä mieltä, että heitä ei ole osattu ohjata eteenpäin huolen puheeksioton jälkeen. Tuloksemme osoittavat huolipuheen aiheet hyvinkin moninaisiksi ja jokainen vanhempi kokee huolen eri tavoin.