Kehitysvammaisten tunnetaitojen tukeminen ryhmässä : tavoitteellista toimintaa palvelukodissa

Abstract

Tunnetaitoja eli tunteiden ilmaisemisen ja hallinnan taitoja harjoittamalla voidaan vaikuttaa sosiaalisten suhteiden laatuun sekä kokemukseen elämän hallinnasta. Kyseiset taidot tuottavat usein haastetta etenkin kommunikaatiokyvyiltään estyneille ihmisille, kuten kehitysvammaisille henkilöille. Tämän kehittämishankkeen tuloksena pyrittiin luomaan apuväline, joka antaisi mahdollisuuden kehitysvammaisten tunnetaitojen tukemiseen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojen kehittämiseen. Tarkoitus oli luoda käyttökelpoinen tuotos myös tulevaisuutta ajatellen. Tästä syystä tuotos suunniteltiin mahdollisimman muunneltavaksi ja sovellettavaksi erilaisten asiakkaiden kanssa toimimisen helpottamisen vuoksi.

Kehittämishanke toteutettiin Neliapilan palvelukotiin, joka on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumisyksikkö. Koska tuotoksen oli määrä vastata juuri kyseisen palvelukodin tarpeisiin, sen oli oltava palvelukodin asiakkaiden kanssa testattu kokonaisuus. Tästä syystä kokonaisuuden toimivuus, ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen realistisuus sekä ennalta hankitut menetelmät testattiin kesällä 2013 pidetyn tunnetaitoja käsittelevän ryhmän muodossa.

Hankkeen tuotokseksi syntyi kansiomuotoon koottu toimintamalli palvelukodin käyttöön. Kansio sisältää kuvauksen esimerkkiryhmästä, toimintamallin kuvauksen eli tunnetaitoryhmän suunnitelman ja ryhmässä käytetyt menetelmät.

Ryhmä kokoontui kahden kuukauden ajan viikon jokaisena keskiviikkona. Ryhmä koostui neljästä palvelukodin asiakkaasta, joilla oli havaittu jonkinasteista haastetta tunteiden ilmaisun saralla. Kokonaisuuden kulku oli suunniteltu eteneväksi, joten jokaiselle tapaamiskerralle oli määritetty tietty tunteisiin liittymä teema, jota kerralle varatut harjoitukset tukivat. Ryhmän osallistujien edistyminen vuorovaikutuksen ja tunteista puhumisen suhteen oli huomattavaa. Oma-aloitteisuus keskustelussa sekä tunteiden erittelyn kyky parani tapaamiskertojen edetessä. Toiminta osoitti, että mikäli tunnetaitojen harjoittamista jatkettaisiin pitempään joko yksilöllisesti tai ryhmässä, jokaisen osallistujan kohdalla olisi mahdollista päästä pysyviin tuloksiin.

By practicing emotional intelligence, that is, the expression and control of emotions, it is possible to influence the quality of social relationships and sense of control over life. Emotional intel-ligence and its denotation is often challenging particularly to people with limited communicative skills, such as people with an intellectual disability. The intended end result of this project was to create a product that would enable the supporting of emotional intelligence of the intellectually disabled and the development of their communication skills. The objective was to create an applicable product also for future usage. This is why the product was made as adaptable and applicable as possible with regard to the facilitation of working with a diverse spectrum of clients.

The project was executed at Neliapilan palvelukoti, which is a housing unit for people with special needs. Because the product was intended to fulfill the needs of this specific facility, it had to be tested with its clients. This is why the product, its functionality, the realisticness of achieving the goals set for the group, and the previously acquired methods were tested in the form of an emotional intelligence group in the spring 2013. The product of the project was a file comprising an operating model for the housing unit’s utilization. It includes a description of the example group, plan for the emotional intelligence group, and the methods applied with the group.

The group gathered every Wednesday for two months. It consisted of four clients of the housing unit, all of whom had been identified as having difficulties of some level in expressing emotions. The project was designed as progressive, which is why every meeting had a new emotion-related theme that the meeting’s exercises supported. The participants’ progression with regard to interaction and talking about feelings was remarkable. Initiative during conversation and the ability to distinguish feelings improved throughout the meetings. If practicing emotional intelligence were continued for a longer period of time either individually or in a group, every participant would have the potential to achieve permanent results.