Smärtlindring med tejp? : en fallstudie om kinesiotape som en del av dystoniklienters fysioterapi

Abstract

Syftet med studien var att redogöra för och beskriva dystoniklienternas subjektiva upplevelser av kinesiotapens effekter under Parkinson-förbundets rf anpassningskurs för vuxna med rörelsestörningar samt i klienternas vardag i hemmiljön. En del av studiens syfte var även att utforska hur kinesiotape möjligen kan påverka klienternas smärtupplevelse och kontroll av huvudets positionskontroll. Målsättningen med studien var att ge information om hur man kan utnyttja kinesiotape som en del av dystoniklienters fysioterapi. Denna studie var en kvalitativ fallstudie utförd med halvstrukturerade temaintervjuer. Fokusgruppen bestod av fyra (n=4) klienter med cervikal dystoni. Klienterna blev intervjuade individuellt. Klienterna genomgick en fysioterapeutisk bedömning, varefter kinesiotapen applicerades enligt deras individuella symptom. Under anpassningskursen utvärderades kinesiotapens effekter med fokus på smärtupplevelser och felställningar. Efter kursen utvärderas tejpens effekter hur de påverkat de dagliga aktiviteterna, ADL, i hemmiljön. Resultaten av studien visar att användningen av kinesiotape som en del av cervikal dystoniklienters fysioterapi kan öka kvaliteten av ADL. Studien visar att användningen av kinesiotape har positiva effekter på smärtlindring; tre av fyra rapporterade positiva förändringar i smärtupplevelser redan under de första tre dagarna. Förändringar i huvudets positionskontroll framkom svagt. Endast en upplevde att huvudets positionskontroll under aktiv rörelse underlättades. Studiens slutsats är att kinesiotape kan vara ett användbart och effektivt verktyg i behandling av smärta med klienter diagnotiserade med cervikal dystoni. Resultaten är individuella och subjektiva och även på grund av fokusgruppens storlek kan resultaten inte generaliseras. Denna studie ger fysioterapeuter som jobbar med cervikal dystonia praktiska riktlinjer och information om kinesiotapens användning och tejpens möjliga effekter på denna rörelsestörning.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää ja kuvailla millaisia vaikutuksia voidaan kinesioteippauksella saavuttaa Parkinson-liiton ry sopeutumisvalmennuskurssin aikaisessa fysioterapiassa sekä arkitoiminnoissa arjessa. Tutkimuksessa tutkittiin dystoniakuntoutujien subjektiivisia kokemuksia kinesioteippauksen vaikutuksista. Tarkoitus oli tutkia voiko teippauksen avulla mahdollisesti vaikuttaa servikaalista dystoniaa sairastavien kuntoutujien kivunlievitykseen sekä pään asennon hallintaan. Tutkimuksen tavoite oli esittää tietoa miten kinesioteippaus voidaan hyödyntää dystoniakuntoutujien fysioterapiassa. Tutkimus toteutui kvalitatiivisena tapaustutkimuksena puolistrukturoitua teemahaastattelua käyttäen. Tutkimusjoukkoon kuului neljä (n=4) servikaalista dystoniaa sairastavaa kuntoutujaa. Kuntoutujat haastateltiin ja tutkittiin yksilöllisesti. Kinesioteippi asetettiin kuntoutujien yksilöllisten oireiden mukaisesti. Sopeutumisvalmennuskurssin aikana teippauksen vaikutukset, keskittyen kipukokemuksiin ja asennon hallintaan, arvioitiin. Viikko kurssin jälkeen arvioitiin teippauksen vaikutukset päivittäisiin aktiviteetteihin (ADL) kotiympäristössä. Tulokset näyttävät, että kinesioteipin käyttö osana servikaalisen dystoniakuntoutujan fysioterapiaa voi lisätä ADL:n laatua. Tutkimus näyttää, että kinesioteippauksella voidaan saavuttaa positiivisia vaikutuksia kivun lievityksessä; kolme neljästä tutkimusjoukosta koki positiivisia muutoksia kipukokemuksissa jo ensimmäisen kolme päivän aikana. Asennon hallinnassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Ainoastaan yksi tutkimusjoukosta koki asennon hallinnan helpottuneen aktiivisen liikkeen aikana. Tutkimuksen johtopäätös on, että kinesioteippi voi olla käyttökelpoinen ja hyödyllinen työkalu servikaalisen dystoniakuntoutujan kipuhoidossa. Tulokset ovat yksilöllisiä ja subjektiivisia, eikä tuloksia voida yleistää pienen tutkimusjoukon takia. Tutkimus tuotti suuntaa-antavaa ja kannustavaa tietoa kinesioteipin käytöstä ja vaikutuksista niille fysioterapeutille jotka työskentelevät kyseisen liikehäiriön parissa.

The purpose of this study was to explain and describe the rehabilitees’ subjective experiences of the effects of the Kinesiotape during the Finnish Parkinson Association’s adaptation training course and in activities of daily living. Another purpose was to explore how Kinesiotape may affect rehabilitee’s experience of pain and the control of the head’s posture control. The aim of the study was to present information how one could exploit the use of Kinesiotape as a part of physiotherapy for rehabilitees suffering from cervical dystonia. This study was a qualitative case study executed with semi structured theme interviews. The sample was four (n=4) rehabilitees suffering from cervical dystonia. The rehabilitees were interviewed and examined individually, where after the Kinesiotape was applied according to their individual symptoms. During the course the effects of Kinesiotape, with focus on pain experience and posture control, were evaluated. One week after the course the effects of the tape in activities of daily living were evaluated. The results of the study show that the use of Kinesiotape as a part of cervical dystonia rehabilitees’ physiotherapy can increase the quality of ADL. The study shows that the use of Kinesiotape has positive effects on pain relief: three of four experienced positive changes in pain experience within the first three days. Changes of the head’s posture control were not significant. Only one of the participants experienced relief in controlling the head’s posture during movement. The conclusion of the study is that Kinesiotape can be a useful tool in the treatment of pain with rehabilitees diagnosed with cervical dystonia. The results are individual and subjective, and also due to the small size of the sample the results cannot be generalized. This study gives physiotherapists working with cervical dystonia some practical guidelines and information about the use of Kinesiotape and its effects on this disorder.