Työhyvinvointiselvitys ja suuntaviivoja työhyvinvoinnin johtamiseen asiantuntijaorganisaatiossa
Nuopponen, Reetta (2013)
Nuopponen, Reetta
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518215
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia ja sen johtamista asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä koko henkilöstön kattava kartoitus nimettömänä pysyttelevän asiantuntijaorganisaation työhyvinvoinnista ja antaa ideoita työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esiin juuri asiantuntijaorganisaatiolle tyypillisiä työhyvinvoinnin tekijöitä, ja auttaa toimeksiantajaa ymmärtämään kahden erilaisen henkilöstöryhmän välistä dynamiikkaa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee asiantuntijaorganisaatiota; sen eri henkilöstöryhmiä, tärkeimpiä työhyvinvoinnin tekijöitä sekä työhyvinvoinnin johtamista ja sen keskeisimpiä ongelmakohtia asiantuntijaorganisaatiossa.
Tutkimus suoritettiin kohdeyrityksessä joulukuussa 2012 sähköisenä survey- eli kyselytutkimuksena, ja sen tulokset analysoitiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Kysely koostui taustatietoja kartoittavien monivalintakysymysten lisäksi neljästä osiosta: työ, työyhteisö, johtaminen ja avoimet kysymykset.
Tutkimuksen tulokset auttavat hahmottamaan kohdeyrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa. Toimeksiantaja sai kyselyn myötä myös arvokkaita ideoita työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseksi. Suositeltavaa on, että kysely toistetaan sopivan ajan kuluttua mahdollisten muutosten havaitsemiseksi ja työhyvinvoinnin kehitystyön jatkuvuuden takaamiseksi kohdeyrityksessä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee asiantuntijaorganisaatiota; sen eri henkilöstöryhmiä, tärkeimpiä työhyvinvoinnin tekijöitä sekä työhyvinvoinnin johtamista ja sen keskeisimpiä ongelmakohtia asiantuntijaorganisaatiossa.
Tutkimus suoritettiin kohdeyrityksessä joulukuussa 2012 sähköisenä survey- eli kyselytutkimuksena, ja sen tulokset analysoitiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Kysely koostui taustatietoja kartoittavien monivalintakysymysten lisäksi neljästä osiosta: työ, työyhteisö, johtaminen ja avoimet kysymykset.
Tutkimuksen tulokset auttavat hahmottamaan kohdeyrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa. Toimeksiantaja sai kyselyn myötä myös arvokkaita ideoita työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseksi. Suositeltavaa on, että kysely toistetaan sopivan ajan kuluttua mahdollisten muutosten havaitsemiseksi ja työhyvinvoinnin kehitystyön jatkuvuuden takaamiseksi kohdeyrityksessä.