Selvitys Hämeenlinnan Terveyspalveluiden rintamaveteraanien avokuntoutuksen toteutumisesta

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Hämeenlinnan Terveyspalveluiden tilaamana. Rintamaveteraanien avokuntoutus siirtyi yksityiseltä sektorilta julkiselle vuonna 2012 ja tilaaja halusi tietoa pilottivuoden onnistumisesta. Opinnäytetyön näkökulmaksi tarkentui pilottivuoden tarkastelu asiakasnäkökulmasta.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota tilaajalle tietoa rintamaveteraanien avokuntoutuksen pilottivuoden onnistumisesta asiakasnäkökulmasta, sekä esittää kehittämisehdotuksia tulevaa kuntoutusta varten. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat tutkimusmenetelmien mielekkyys ja toimivuus kerättäessä tietoa rintamaveteraaneilta. Nämä kolme näkökulmaa muodostivat tutkimuskysymykset.

Opinnäytetyössä on sovellettu ikääntyneiden kuntoa, kuntoutusta ja hyvinvointia tarkastelevaa teoriaa. Lisäksi käytössä on aiempia tutkimuksia aiheesta. Tarvittavan tutkimustiedon keräämiseen käytettiin palautekyselylomaketta, sekä puhelinhaastatteluita.

Saadut tulokset osoittavat, että rintamaveteraanien avokuntoutuksen pilottivuosi on onnistunut asiakasnäkökulmasta. Tätä tukevat sekä palaute-kyselylomakkeista saadut tiedot että puhelinhaastatteluissa saadut vastaukset. Pohdittaessa mielekkäitä tiedonkeruutapoja rintamaveteraaneille, erityisesti menetelmien yksinkertaisuus suhteessa toimivuuteen näyttää olevan huomionarvoinen.

Kehittämisehdotuksina asiakkaat nostivat erityisesti heikentyneen liikuntakyvyn huomioon ottamisen siirryttäessä kotoa kuntoutukseen ja sieltä takaisin, sekä mahdollisuuden vaikuttaa oman kuntoutusjakson sisältöön enemmän.

This Bachelor’s thesis was commissioned by Hämeenlinna Health Services. The rehabilitation of frontline veterans was moved from the private sector to the public sector in 2012. Hämeenlinna Health Services wanted to gain information on how the first year was received by the clients.

The focus of this thesis was to provide the Hämeenlinna Health Services with information about customer satisfaction during the first year of the non-residential rehabilitation for the frontline veterans and give improvement suggestions based on the received results. In addition, the aim was to provide information about different research methods and their applicability among this client group. These three points of view formed the research problem.

The theoretical frame of reference of this thesis applies common theories dealing with the health, rehabilitation and wellbeing of aged people. Previous studies were also used. The data for this study were gathered with feedback questionnaires and phone interviews.

The results show that the first year of the frontline veterans’ rehabilitation was successful. This was verified by both the questionnaire responses and the phone interviews. The study shows that the best way to gather information from the frontline veterans is to keep the research methods as simple as possible.

The clients provided some improvement suggestions. For example they hope that they could influence more on the content of the rehabilitation period. They also remarked that their deteriorating condition should be taken into consideration when planning the future rehabilitation periods.