Yläkoululaiset mediavinkkareina : mediakasvatusta kirjaston ja koulun yhteistyönä
Närvä, Riikka (2013)
Närvä, Riikka
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518203
Tiivistelmä
Mediakasvatus muodostaa suuren osan kirjastojen ja koulujen välisestä yhteistyöstä. Turun pääkirjaston ja Puolalan koulun yhteistyössä kehitetty Yläkoululaiset mediavinkkareina-hanke on uusi mediakasvatuksen muoto kahdeksannen luokan oppilaille. Mediavinkkaus on valtakunnallisen Lukuinto-projektin pilotti, jonka tavoitteena on kehittää nuorten medialukutaitoa ja esitellä uusia mediamuotoja nuorille. Mediavinkkaus toteutettiin keväällä 2013 Puolalan koululla.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ensin yleisesti mediakasvatusta, ja sen jälkeen mediakasvatusta kirjaston näkökulmasta, sekä kirjaston ja koulun yhteistyötä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hankkeessa mukana olleiden opettajien ja oppilaiden mielipiteitä mediavinkkauksesta, sekä saada kehitysideoita ja tietoa kirjaston mediakasvatuksen suunnitteluun. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelua ja kyselylomaketta. Haastatteluun osallistui kaksi äidinkielen opettajaa ja kyselyyn vastasi 35 kahdeksannen luokan oppilasta.
Tuloksista kävi ilmi, että opettajat ja oppilaat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä mediavinkkauksen toteutukseen. Oppilaat kokivat mediavinkkauksen erilaiseksi ja hauskaksi mediakasvatustavaksi. Sekä opettajat, että oppilaat kehittäisivät mediavinkkausta siten, että oppilaat saisivat enemmän aikaa esiteltävän aiheen valinnalle. Vastausten perusteella mediakriittisyyden osuutta voisi korostaa tulevaisuudessa lisää. Molempien opettajien mielestä mediavinkkaus voisi olla osa kirjaston ja koulun tulevaa yhteistyötä.
Kirjasto voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia mediavinkkauksen kehittämiseen, ja suunniteltaessa tulevaisuuden mediakasvatuksen tapoja.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ensin yleisesti mediakasvatusta, ja sen jälkeen mediakasvatusta kirjaston näkökulmasta, sekä kirjaston ja koulun yhteistyötä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hankkeessa mukana olleiden opettajien ja oppilaiden mielipiteitä mediavinkkauksesta, sekä saada kehitysideoita ja tietoa kirjaston mediakasvatuksen suunnitteluun. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelua ja kyselylomaketta. Haastatteluun osallistui kaksi äidinkielen opettajaa ja kyselyyn vastasi 35 kahdeksannen luokan oppilasta.
Tuloksista kävi ilmi, että opettajat ja oppilaat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä mediavinkkauksen toteutukseen. Oppilaat kokivat mediavinkkauksen erilaiseksi ja hauskaksi mediakasvatustavaksi. Sekä opettajat, että oppilaat kehittäisivät mediavinkkausta siten, että oppilaat saisivat enemmän aikaa esiteltävän aiheen valinnalle. Vastausten perusteella mediakriittisyyden osuutta voisi korostaa tulevaisuudessa lisää. Molempien opettajien mielestä mediavinkkaus voisi olla osa kirjaston ja koulun tulevaa yhteistyötä.
Kirjasto voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia mediavinkkauksen kehittämiseen, ja suunniteltaessa tulevaisuuden mediakasvatuksen tapoja.