"Tää on niinku erilainen kuulo" : ikääntyneiden kokemuksia sisäkorvaistutekuntoutuksesta Tyksin kuulokeskuksessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden kokemuksia sisäkorvaistutekuntoutuksesta Turun yliopistollisen keskussairaalan kuulokeskuksessa. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaiseksi ikäihmiset kokevat sisäkorvaistutekuntoutuksen, miten istute on vaikuttanut heidän elämäänsä ja mitkä seikat edesauttavat kuntoutuksen onnistumista. Sisäkorvaistute on sähköinen kuulokoje, joka asennetaan leikkauksessa. Laite ja siihen liittyvä kuntoutusprosessi on kallis ja vaatii kuntoutujalta motivaatiota ja sitoutumista pitkään kuulon harjoitteluun. Istutteen vaikutusta kuuloon ei ennen leikkausta voida tarkasti ennustaa. Tässä tutkimuksessa oli tärkeää selvittää ikääntyneiden kuulovammaisten omakohtaisia kokemuksia toimintakyvyn ja hyvinvoinnin mahdollisesta kohentumisesta suhteessa pitkään, kalliiseen ja vaativaan kuntoutusprosessiin. Kokemusten avulla saatiin tietoa siitä, mitkä ovat erityisiä piirteitä juuri ikääntyneiden kuntoutuksessa ja miten kuntoutusprosessia voidaan tulevaisuudessa kehittää. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin viittä 70 vuotta täyttänyttä sisäkorvaistutteen käyttäjää. Kaikilla haastatelluilla sisäkorvaistute oli ollut käytössä noin vuodesta kahteen vuotta. Tutkimus osoitti, että ikääntyneiden saama tieto istutteesta on ollut asianmukaista ja riittävää. Odotukset istutteen vaikutuksista kuuloon olivat pääosin realistisia. Istute on vaikuttanut positiivisesti kuulemiseen ainakin kahdenkeskisessä keskustelussa. Omaisilla on tutkimuksen mukaan ollut merkittävä rooli kuntoutuksessa. Haastateltavien mukaan istute on vaikuttanut positiivisesti yleiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn riippumatta siitä, ovatko istutteelle ennalta asetetut odotukset täyttyneet. Kokonaisuudessaan ikääntyneet olivat tyytyväisiä sisäkorvaistutekuntoutukseen. Tulevaisuuden haasteena on ottaa huomioon riittävä tuki ja neuvonta, asianmukainen kuntoutus, vertaistuki sekä omaisten rooli kuntoutuksessa ja ikääntyneen elämässä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden sisäkorvaistutekuntoutusta pohdittaessa ja kehitettäessä.

The aim of the study was to examine the experiences of the elderly about cochlear implant rehabilitation in Turku University Hospital Hearing Center. The goal was to find out how the elderly experience the cochlear implant rehabilitation, how the implant has affected their lives and what are the factors promoting the success of the rehabilitation process. Cochlear implant is an electronic hearing aid which is installed during surgery. The implant and the associated rehabilitation process is expensive and requires motivation and commitment for a long period of hearing training from the person attending the rehabilitation. It is not possible to accurately predict the final outcome the cochlear implant will have to the recipient’s hearing. In this study, it was important to research the possible positive changes in the ability to function and experienced quality of life of the elderly with hearing impairment in relation to the long, expensive and demanding rehabilitation process. The study gives insight on what are the special requirements in elderly rehabilitation and how the rehabilitation process should be developed in the future. The study was qualitative and theme interview was used as a research method. For the study, five over 70 years old cochlear implant users were interviewed. All interviewees had used the cochlear implant for one to two years. The study showed that the cochlear implant information the elderly received, was appropriate and adequate. The expectations on how the cochlear implant would impact the hearing capability were mostly realistic. The implant has had a positive impact on hearing at least in situations with one-on-one discussion. According to the study, relatives had a significant role in the rehabilitation. The interviewees agreed on the positive impact the implant has had in general well-being and the ability to function regardless whether the expectations for the implant were met or not. Overall the elderly were satisfied with the cochlear implant rehabilitation process. As a future challenge for the elderly cochlear implant rehabilitation, it is important to consider adequate support, appropriate rehabilitation, peer support and the role of relatives in the life of the elderly. The results of the study can be utilized in developing the elderly cochlear implant rehabilitation process.