Katseet lapseen : lastentarhanopettajien kokemuksia Hyve 4 -mallin havainnoinnista Espoossa

Abstract

Hyve 4 -malli on pääkaupunkiseudulla kehitetty moniammatillisen yhteistyön malli, jonka avulla pyritään lisäämään lapsiperheiden hyvinvointia, vahvistamaan vanhempien, päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä sekä tarjoamaan tarvittaessa varhaista tukea. Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä VKK-Metron (pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö) kanssa osana Katse lapseen -hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää espoolaisten lastentarhanopettajien kokemuksia ja mielipiteitä Hyve 4 -mallin havainnoinnista, havaintojen dokumentoinnista ja dokumentoidun tiedon hyödyntämisestä. Edellä mainittu muodosti opinnäytetyön tutkimuskysymyksen. Opinnäytetyön pääasiallinen tutkimusote on laadullinen, vaikka opinnäytetyötä toteutettiin monimetodisesti. Ensin tehtiin lomakekysely kuudessa espoolaisessa kunnallisessa päiväkodissa, joista puolet kuului VKK-Metron tutkimuspäiväkotiverkostoon. Kyselyyn saatiin 16 vastausta ja vastausprosentti oli 53,3. Kyselyiden tuloksia hyödynnettiin toisessa aineistonkeruun vaiheessa, teemahaastatteluissa. Teemahaastatteluita oli kolme ja vastaajat olivat espoolaisia lastentarhanopettajia. Lomakekyselyn tulokset analysoitiin Excelin ja sisällönanalyysin avulla ja tuloksista johdettiin teemahaastattelurunko. Haastattelujen avulla syvennettiin tietoa runkoon valikoituneista aiheista. Teemahaastattelut analysoitiin sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tulosten mukaan lastentarhanopettajat kokevat Hyve 4 -mallin havainnoinnin tärkeäksi ja ammattitaitoon kuuluvaksi. Havainnoinnin tukena käytetään erilaisia materiaaleja, kuten erillisiä havainnointivihkoja. Haastattelujen perusteella havaintoja lapsesta sekä herännyttä huolta tulisi kertoa vanhemmille jatkuvasti ja vähitellen. Päiväkodin havaintoja käsitellään tiimissä ja muodostetaan yhteinen näkemys lapsesta. Päiväkodin havainnot lapsesta saattavat poiketa vanhempien tai neuvolan havainnoista. Kyselyn vastaajat jakautuivat Hyve 4 -mallin kannattajiin ja aiemman 5-vuotiaan Kehun kannattajiin. Myös haastattelun tuloksissa näkyi Hyve 4 -mallin ja Kehun vastakkainasettelu. Aikaresurssit nousivat tuloksista esiin havainnointia, niiden dokumentointia sekä hyödyntämistä rajoittavana tekijänä.

The Hyve 4 Model is a multiprofessional model which has been developed in the Helsinki metropolitan area to increase the welfare of families with young children, to strengthen the cooperation among families, day care and child welfare clinic as well as to offer early support when needed. This thesis was carried out in cooperation with VKK-Metro (the Development Unit of Early Childhood Education) as part of the project ‘Katse lapseen’. The aim of this thesis was to research kindergarten teachers’ experiences of child observation and documenting and utilizing their observations in the Hyve 4 Model in Espoo. This was also the research question of this thesis. The main research method used in this thesis is qualitative even though the multimethod approach was also used during the data collection. The research data was collected through questionnaires and theme interviews. There were 16 responded questionnaires from six kindergartens in Espoo and the response percentage was 53,3. The purpose of the inquiry was to raise some questions into closer examination. The results of the inquiry were used while formulating the outline of the interviews. Three kindergarten teachers in Espoo were interviewed. The inquiry was analyzed with Excel and content analysis, and the interviews with content analysis. The results show that child observation in the Hyve 4 Model is considered as an important part of the professional work of kindergarten teachers. Different materials, for example notebooks for observations, are used to support the observation. The observations and concerns for the child should be told to parents continuously and gradually. The observations in kindergarten are discussed in the team and a shared view of the child is constructed. They may differ from the observations of the parents and the child welfare clinic. The respondents of the inquiry were divided into supporters of the Hyve 4 Model and supporters of earlier Kehu Model for five year old children. The juxtaposition was discovered also in the results of the interviews. The results also show that child observation as well as documenting and utilizing them are limited by time resources.