Metsänomistajien suhtautuminen metsänhoitoyhdistysten lakimuutokseen Metsänhoitoyhdistys Karstulan alueella
Poikonen, Johanna (2013)
Poikonen, Johanna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618404
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on selvittää metsänomistajien suhtautumista metsänhoitoyhdistysten lakimuutokseen Metsänhoitoyhdistys Karstulan alueella keväällä 2013. Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu verovuoden 2013 jälkeen ja laki metsänhoitoyhdistyksitä uudistuu vuoden 2015 alusta. Lakimuutos vaikuttaa olennaisesti etenkin pienten metsänhoitoyhdistysten toimintaan. Lakimuutos lisää metsänomistajien valinnanvapautta ja kilpailua metsätalouden palveluntarjoajien kesken.
Tutkimuksessa selvitetään metsänomistajien asiakastyytyväisyyttä tämänhetkisiin palveluihin ja tarpeisiin tulevaisuudessa, mielipiteitä edunvalvonnan ja toiminnan jatkumisen tärkeydestä sekä palveluiden hinnoittelusta metsänhoitomaksun poistuttua. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa tiedonkeruu suoritettiin kyselylomakkeella. Kyselyn vastausprosentti oli 30,7 %. Kyselylomakkeet lähetettiin 332 metsänomistajalle yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Karstulan kanssa.
Tutkimustulokset osoittavat, että metsänomistajat ovat tyytyväisiä Metsänhoitoyhdistys Karstulan toimintaan. Suurin osa metsänomistajista aikoo jatkaa palveluiden käyttöä mahdollisen lakiuudistuksen jälkeenkin. Pienen ja itsenäisen metsänhoitoyhdistyksen on kuitenkin lisättävä markkinointia ja tunnettavuutta myös lähipaikkakunnilla paikatakseen metsänhoitomaksuista saamiaan tulomenetyksiä, koska neljäsosa metsänomistajista ei aio jatkaa Metsänhoitoyhdistys Karstulan jäsenenä metsänhoitomaksun poistuttua. Lisäksi palvelurakennetta on kehitettävä kysyntää vastaavaksi, jotta toiminta pysyy elinvoimaisena kilpailun koventuessa.
Tutkimuksessa selvitetään metsänomistajien asiakastyytyväisyyttä tämänhetkisiin palveluihin ja tarpeisiin tulevaisuudessa, mielipiteitä edunvalvonnan ja toiminnan jatkumisen tärkeydestä sekä palveluiden hinnoittelusta metsänhoitomaksun poistuttua. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa tiedonkeruu suoritettiin kyselylomakkeella. Kyselyn vastausprosentti oli 30,7 %. Kyselylomakkeet lähetettiin 332 metsänomistajalle yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Karstulan kanssa.
Tutkimustulokset osoittavat, että metsänomistajat ovat tyytyväisiä Metsänhoitoyhdistys Karstulan toimintaan. Suurin osa metsänomistajista aikoo jatkaa palveluiden käyttöä mahdollisen lakiuudistuksen jälkeenkin. Pienen ja itsenäisen metsänhoitoyhdistyksen on kuitenkin lisättävä markkinointia ja tunnettavuutta myös lähipaikkakunnilla paikatakseen metsänhoitomaksuista saamiaan tulomenetyksiä, koska neljäsosa metsänomistajista ei aio jatkaa Metsänhoitoyhdistys Karstulan jäsenenä metsänhoitomaksun poistuttua. Lisäksi palvelurakennetta on kehitettävä kysyntää vastaavaksi, jotta toiminta pysyy elinvoimaisena kilpailun koventuessa.