Tiedonsiirron merkitys kaatumisten ennaltaehkäisyssä : ikääntyneen siirtyessä sairaalasta jatkohoitoon

Abstract

Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun ja Turun hyvinvointitoimialan välistä NÄYTKÖ–projektia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tiedonsiirron merkitystä kaatumisen ennaltaehkäisyssä ikääntyneen siirtyessä sairaalasta jatkohoitoon.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella kaatumisia aiheuttaa liikuntakyvyn huononeminen, apuvälineiden puute, psyyke- ja monilääkitys, kipu sekä erilaiset sairaudet. Hyvä tiedonkulku osastojen välillä lisää potilasturvallisuutta ja mahdollistaa hoidon jatkuvuuden. Omahoitajuutta korostamalla saadaan kattavin tieto ikääntyneestä siirtohetkellä. Potilassiirtoa tehdessä tulisi kertoa enemmän ikääntyneen yleisvoinnista, liikkumisesta, ravitsemuksesta, apuvälineiden käytöstä sekä lääkehoidosta.

Ryhmähaastattelussa (n=4) nousi esille ongelmat riittävässä tiedonkulussa, erot potilastietojärjestelmissä sekä kiire. Osastoilla tehdään kaatumisista HaiPro-ilmoituksia, mutta joka paikassa niitä ei käsitellä jälkikäteen. Eroja oli myös kaatumisriskin arvioinnissa ja erilaisten mittareiden käytössä riskiä arvioitaessa.

Tiedonkulkua potilassiirroissa voitaisiin parantaa omahoitaja-järjestelmällä, siirtokaavakkeella, kotiutuspalaverin avulla ja yhtenäistämällä tiedonsiirtoa esimerkiksi raportoinnin tarkistuskortin avulla. Tulokset julkaistiin tutkimusklubitapaamisessa Turun hyvinvointitoimialan työntekijöille.

Thesis is part of Turku University of Applied Sciences and Turku Welfare Division´s Näytkö- project. Data transfer´s meaning in preventing falls –when elderly person is transfer from hospi- tal to the follow-up treatment.

Based on literature review falls are caused by the worsening of mobility, lack of instrument, psyche- and multi medication, pain and different diseases. Effective flow of information between wards increases patient safety and enables continuity of treatment. By emphasizing the role of primary nursing, the most inclusive knowledge of the elderly person at the moment of transfer can be obtained. More information about elderly person’s wellbeing, mobility, nutrition, use of aids and medication should be provided at patient transfer.

Group interview (n=4) revealed problems on adequate communication, differences between patient data systems and rush. In wards HaiPro- notices about falls are made, but they are not handled afterwards in every place. Differences in risk assessment of falls and usage of different indicators were also found.

Data flow at patient transfer could be improved by using primary nurse system, transfer forms, discharge meeting and unifying the information flow e.g. with report checking list. Results were published at a research club meeting of Turku Welfare Division employees.