Potilaiden fyysinen rajoittaminen somaattisessa hoidossa
Kinnari, Jaana; Suomalainen, Minja (2009)
Kinnari, Jaana
Suomalainen, Minja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912157975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912157975
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden fyysistä rajoittamista somaattisessa hoidossa
Keski-Suomen keskussairaalassa. Tarkoituksena oli selvittää rajoittamistoimenpiteiden käyttöä ja
kestoa. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää rajoittamistoimenpiteiden valvontaa sekä
kirjaamista.
Tutkimuksen kohteena olivat päivystysyksikön, kahden konservatiivisen ja yhden operatiivisen osaston
potilaat. Heistä tutkimukseen otettiin potilaat, joita rajoitettiin fyysisesti ja joista sairaanhoitajat
olivat täyttäneet tutkimuslomakkeen. Tutkimus toteutettiin neljän viikon mittaisena periodina.
Lisäksi koko sairaalan rajoittamistapauksia koskeva tutkimus suoritettiin yhden vuorokauden ajalta
somaattisilla osastoilla pois lukien vasta-syntyneiden teho-osasto. Tiedonkeruu toteutettiin tutkimuslomakkeilla,
joiden täyttämisestä vastasivat rajoitetun potilaan hoitamiseen osallistuneet hoitajat.
Kyselylomakkeita palautui täytettynä yhteensä 22 kpl
Fyysisesti rajoitetuista potilaista suurin osa oli miehiä. Nuorin potilaista oli 19 -vuotias ja vanhin 88-
vuotias. Useimmiten potilailla oli taustalla päihteiden käyttöä. Myös rajoittamisen käytön syistä
suurimman ryhmän muodostivat syyt, jotka liittyivät päihteiden väärinkäyttöön. Näissä tapauksissa
joko rajoittamisen syy tai hoitoon tulon syy liittyi päihteisiin. Yleisin rajoittamistoimenpide oli potilaskohtaisen
vartijan käyttö. Vartija oli kutsuttu paikalle tiettyä potilasta varten yhdeksässä tapauksessa.
Valtaosa rajoittamisista aloitettiin yöllä klo 21 - 6 välillä. Lyhyimmillään rajoittaminen kesti
yhden tunnin ja pisimmillään useamman vuorokauden. Lääkärin lupaa oli kysytty jossain
rajoittamisen vaiheessa miltei kaikissa rajoittamistapauksissa. Rajoittamisen kirjaaminen oli säännöllistä,
mutta poikkesi toisistaan sisällöllisesti. Fyysisen rajoittamisen käytön syy sekä sen aloittamisen
määräyksen antaja olivat eniten kirjattuja tekijöitä. Rajoittamisia valvottiin useimmiten joko
hoitajan tai vartijan jatkuvalla läsnäololla. Suurimmassa osassa rajoittamistapauksista potilaan suostumusta
ei ollut kysytty tai sitä ei voitu kysyä potilaan tilan vuoksi. Tutkimustuloksia voidaan käyttää
pohjana keskustelun avaamiselle koskien potilaiden fyysistä rajoittamista somaattisessa hoidossa.
Keski-Suomen keskussairaalassa. Tarkoituksena oli selvittää rajoittamistoimenpiteiden käyttöä ja
kestoa. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää rajoittamistoimenpiteiden valvontaa sekä
kirjaamista.
Tutkimuksen kohteena olivat päivystysyksikön, kahden konservatiivisen ja yhden operatiivisen osaston
potilaat. Heistä tutkimukseen otettiin potilaat, joita rajoitettiin fyysisesti ja joista sairaanhoitajat
olivat täyttäneet tutkimuslomakkeen. Tutkimus toteutettiin neljän viikon mittaisena periodina.
Lisäksi koko sairaalan rajoittamistapauksia koskeva tutkimus suoritettiin yhden vuorokauden ajalta
somaattisilla osastoilla pois lukien vasta-syntyneiden teho-osasto. Tiedonkeruu toteutettiin tutkimuslomakkeilla,
joiden täyttämisestä vastasivat rajoitetun potilaan hoitamiseen osallistuneet hoitajat.
Kyselylomakkeita palautui täytettynä yhteensä 22 kpl
Fyysisesti rajoitetuista potilaista suurin osa oli miehiä. Nuorin potilaista oli 19 -vuotias ja vanhin 88-
vuotias. Useimmiten potilailla oli taustalla päihteiden käyttöä. Myös rajoittamisen käytön syistä
suurimman ryhmän muodostivat syyt, jotka liittyivät päihteiden väärinkäyttöön. Näissä tapauksissa
joko rajoittamisen syy tai hoitoon tulon syy liittyi päihteisiin. Yleisin rajoittamistoimenpide oli potilaskohtaisen
vartijan käyttö. Vartija oli kutsuttu paikalle tiettyä potilasta varten yhdeksässä tapauksessa.
Valtaosa rajoittamisista aloitettiin yöllä klo 21 - 6 välillä. Lyhyimmillään rajoittaminen kesti
yhden tunnin ja pisimmillään useamman vuorokauden. Lääkärin lupaa oli kysytty jossain
rajoittamisen vaiheessa miltei kaikissa rajoittamistapauksissa. Rajoittamisen kirjaaminen oli säännöllistä,
mutta poikkesi toisistaan sisällöllisesti. Fyysisen rajoittamisen käytön syy sekä sen aloittamisen
määräyksen antaja olivat eniten kirjattuja tekijöitä. Rajoittamisia valvottiin useimmiten joko
hoitajan tai vartijan jatkuvalla läsnäololla. Suurimmassa osassa rajoittamistapauksista potilaan suostumusta
ei ollut kysytty tai sitä ei voitu kysyä potilaan tilan vuoksi. Tutkimustuloksia voidaan käyttää
pohjana keskustelun avaamiselle koskien potilaiden fyysistä rajoittamista somaattisessa hoidossa.