Luovat menetelmät hoito- ja kuntoutustyössä : "Se voi olla sitä arjessa elävää hyvää"
Salminen, Mari (2009)
Salminen, Mari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168021
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä haettiin vastausta siihen, miten luovat menetelmät saadaan osaksi jokapäiväistä hoito- ja kuntoutustyötä. Opinnäytetyön tilaaja oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima ja hallinnoima Lysti, Luovaa toimintaa sosiaali- ja terveysalalle –hanke. Opinnäytetyö toteutettiin sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Koska sosiokulttuurisen työn keskiössä on ihminen ja hänen elämänsä, käytettiin opinnäytetyössä holistista ihmiskäsitystä ja elämänmerkityksen viitekehystä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusotteeksi valittiin kokemusten ja merkitysten tutkimiseen hyvin soveltuva fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma. Lysti-hankkeessa aiemmin toteutetun, hoitajille suunnatun kartoituksen pohjalta luovien menetelmien käyttämisen haasteet hoito- ja kuntoutustyössä liittyivät työn organisointiin, joten näkökulman rajaaminen esimiehiin oli perusteltua. Tutkimuksessa mukana oli kuusi esimiestä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastattelut nauhoitettiin ja purettiin sana sanalta tekstimuotoon. Aineisto jaettiin merkitysten mukaisiin teemoihin ja analysoitiin.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat sosiokulttuurisen näkökulman painottamisen merkitystä hoito- ja kuntoutustyössä. Luovat menetelmät vastasivat hoito- ja kuntoutustyön ydintavoitteisiin, joten niitä haluttiin mutta ei osattu käyttää arjen työvälineenä. Luovien menetelmien koettiin tuovan asukkaiden elämään merkitystä ja parantavan vuorovaikutuksen laatua. Hoitajien työhön luovat menetelmät toivat mielekkyyttä ja vahvistivat oman persoonan käyttämistä työvälineenä. Luovien menetelmien vakiintumisen hoito- ja kuntoutustyöhön katsottiin vaativan menetelmien merkityksen ym-märtämistä työn tavoitteiden kannalta, työntekijän oman luovuuden löytämistä, työyhteisön sallivaa ilmapiiriä, esimiehen tukea ja ennen kaikkea menetelmällistä koulutusta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusotteeksi valittiin kokemusten ja merkitysten tutkimiseen hyvin soveltuva fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma. Lysti-hankkeessa aiemmin toteutetun, hoitajille suunnatun kartoituksen pohjalta luovien menetelmien käyttämisen haasteet hoito- ja kuntoutustyössä liittyivät työn organisointiin, joten näkökulman rajaaminen esimiehiin oli perusteltua. Tutkimuksessa mukana oli kuusi esimiestä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastattelut nauhoitettiin ja purettiin sana sanalta tekstimuotoon. Aineisto jaettiin merkitysten mukaisiin teemoihin ja analysoitiin.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat sosiokulttuurisen näkökulman painottamisen merkitystä hoito- ja kuntoutustyössä. Luovat menetelmät vastasivat hoito- ja kuntoutustyön ydintavoitteisiin, joten niitä haluttiin mutta ei osattu käyttää arjen työvälineenä. Luovien menetelmien koettiin tuovan asukkaiden elämään merkitystä ja parantavan vuorovaikutuksen laatua. Hoitajien työhön luovat menetelmät toivat mielekkyyttä ja vahvistivat oman persoonan käyttämistä työvälineenä. Luovien menetelmien vakiintumisen hoito- ja kuntoutustyöhön katsottiin vaativan menetelmien merkityksen ym-märtämistä työn tavoitteiden kannalta, työntekijän oman luovuuden löytämistä, työyhteisön sallivaa ilmapiiriä, esimiehen tukea ja ennen kaikkea menetelmällistä koulutusta.