Opiskelijaohjauksen laatukriteerien kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lastentautien toimintayksikössä
Toivonen, Marika; Koivupuisto, Henna (2013)
Toivonen, Marika
Koivupuisto, Henna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718614
Tiivistelmä
Tämän kehittävän työntutkimuksen tarkoituksena oli tuoda Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Seinäjoen keskussairaalan lastentautien toimintayksikön lastenosastojen; lasten ja nuorten poliklinikan, vastasyntyneiden tehostetun hoidon osaston (P02) ja lastenosaston (B21) opiskelijaohjaajien tietoisuuteen ja osaksi lastentautien toimintayksikön opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen ohjausta. Tavoitteena oli luoda omat opiskelijaohjauksen laatukriteerit kullekin lastentautien toimintayksikön osastolle sekä nostaa esiin heidän opiskelijaohjauksessaan kehitettäviä asioita.
Kehittämishankkeeseen osallistui opiskelijaohjaajia Lasten ja nuorten poliklinikalta (13), vastasyntyneiden tehostetun hoidon osastolta (4) ja lastenosastolta (9). Aineistoa kerättiin osastotunneilla huhtikuu – lokakuu 2013 välisenä aikana. Osastotunneilla keskustelurungon aihealueet perustuivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) sosiaali- ja terveysalan yksikön ja Koulutuskeskus Sedun kanssa syksyllä 2012 laatimiin harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimuksiin ja kriteereihin.
Yhteistyötä käsittelevien laatukriteereiden alueella keskustelua syntyi opiskelijamääristä, kuka niistä päättää, osastonhoitaja vai ylihoitaja ja onko opiskelijaohjaukselle riittävästi aikaa. Tiedonkulun alueella tärkeänä pidettiin opiskelijan ohjauskansiota. Jonkinlainen ohjauskansio löytyikin joka osastolta mutta sen sisältö ja päivitys sekä sen paikan määrittäminen jäivät työnalle. Myös opiskelijavastaavan tehtävänkuva vaatii vielä tarkastelua. Oppimisympäristön strategia, hoitotyön toimintaohjelma ja hyvä hoito sekä työ-,toiminta- ja turvallisuusohjeistus olivat joka yksikössä saatavilla. Harjoitteluyksiköiden ilmapiiri koettiin oppimista tukevaksi. Opiskelijaohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat poikkesivat toisistaan yksiköiden kesken. Ohjaussuhteen todettiin olevan joka yksikössä vastavuoroinen, keskusteleva ja avoin. Opiskelijaohjaajien sitoutumista ja myönteistä suhtautumista opiskelijaohjaukseen edistivät harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden selkeys, ajoissa saatu tieto tulevista opiskelijoista, mahdollisuus osallistua tavoite- ja palautekeskusteluihin, ohjaavan opettajan tuki ja CLES- palautteiden läpikäynti osastotunneilla.
Kehittämishankkeeseen osallistui opiskelijaohjaajia Lasten ja nuorten poliklinikalta (13), vastasyntyneiden tehostetun hoidon osastolta (4) ja lastenosastolta (9). Aineistoa kerättiin osastotunneilla huhtikuu – lokakuu 2013 välisenä aikana. Osastotunneilla keskustelurungon aihealueet perustuivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) sosiaali- ja terveysalan yksikön ja Koulutuskeskus Sedun kanssa syksyllä 2012 laatimiin harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimuksiin ja kriteereihin.
Yhteistyötä käsittelevien laatukriteereiden alueella keskustelua syntyi opiskelijamääristä, kuka niistä päättää, osastonhoitaja vai ylihoitaja ja onko opiskelijaohjaukselle riittävästi aikaa. Tiedonkulun alueella tärkeänä pidettiin opiskelijan ohjauskansiota. Jonkinlainen ohjauskansio löytyikin joka osastolta mutta sen sisältö ja päivitys sekä sen paikan määrittäminen jäivät työnalle. Myös opiskelijavastaavan tehtävänkuva vaatii vielä tarkastelua. Oppimisympäristön strategia, hoitotyön toimintaohjelma ja hyvä hoito sekä työ-,toiminta- ja turvallisuusohjeistus olivat joka yksikössä saatavilla. Harjoitteluyksiköiden ilmapiiri koettiin oppimista tukevaksi. Opiskelijaohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat poikkesivat toisistaan yksiköiden kesken. Ohjaussuhteen todettiin olevan joka yksikössä vastavuoroinen, keskusteleva ja avoin. Opiskelijaohjaajien sitoutumista ja myönteistä suhtautumista opiskelijaohjaukseen edistivät harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden selkeys, ajoissa saatu tieto tulevista opiskelijoista, mahdollisuus osallistua tavoite- ja palautekeskusteluihin, ohjaavan opettajan tuki ja CLES- palautteiden läpikäynti osastotunneilla.