Fysioterapeuttisella ohjauksella kohti parempaa työhyvinvointia : Firstbeat sykevälivaihtelumittaukset osana stressin ja palautumisen arviointia
Huusko, Elina; Koukkari, Heli-Maija; Laine, Mari; Lähteenoja, Sanna (2013)
Huusko, Elina
Koukkari, Heli-Maija
Laine, Mari
Lähteenoja, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718521
Tiivistelmä
Nykypäivän työelämää leimaavat usein kiire ja tuloksellisuus. Työssäkäyvän väestön
ikääntyessä päätöksentekijöillä on paineita nostaa eläkeikää ja tulevaisuudessa työntekijältä
vaaditaan yhä enemmän. Työtä pitäisi tehdä entistä pidempään ja tehokkaammin, minkä vuoksi
palautuminen työn vaatimuksista on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää.
Kehittämistyönä tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli ohjata henkilöitä tunnistamaan
hyvinvointinsa kulmakivet ja sitä kautta edistämään hyvinvointiaan työssä ja vapaa-ajalla.
Opinnäytetyössä selvitettiin yhden työorganisaation työntekijöiden stressitasoa Firstbeat
Technologies Oy:n Hyvinvointikartoituksen avulla. Ohjattavien (n=19) työnkuva vaihteli
itsenäisestä istumatyöstä opetustyöhön. Tutkimushenkilöiden sykevälivaihtelua mitattiin kolmen
vuorokauden ajan Firstbeat Bodyguard -mittalaiteella, joka kerää tietoa fysiologisesta
palautumisesta. Samalta ajalta ohjattavat täyttivät päiväkirjaa mittauspäivistään. Näiden tietojen
perusteella laaditun Hyvinvointianalyysin pohjalta käytiin henkilökohtaiset ohjauskeskustelut.
Keskustelujen tarkoituksena oli tiedottaa ohjattavalle mittaustuloksista ja saada hänet
fysioterapeuttisen ohjauksen eri ohjauselementtien, kuten terveysneuvonnan, avulla pohtimaan,
miten hän voisi ylläpitää tai edistää hyvinvointiaan itselleen sopivien keinojen avulla.
Hyvinvointianalyysien pohjalta tehtiin laadullista analyysiä palautumiseen ja kuormittumiseen
vaikuttaneista tekijöistä.
Tuloksena ilmeni, että erilaisista päivän tapahtumista johtuen osalla ohjattavista yönaikainen
palautuminen oli viivästynyt. Yksi merkittävä selitys tälle oli alkoholin negatiivinen vaikutus
palautumiseen. Päiväaikaista palautumista esiintyi vaihtelevasti ja stressireaktioiden määrä
suhteessa palautumiseen oli usean tapauksen kohdalla suuri. Lisäksi tuloksista ilmeni hyvän
fyysisen kunnon positiivinen vaikutus fysiologiseen palautumiseen myös stressaavien
tilanteiden yhteydessä.
ikääntyessä päätöksentekijöillä on paineita nostaa eläkeikää ja tulevaisuudessa työntekijältä
vaaditaan yhä enemmän. Työtä pitäisi tehdä entistä pidempään ja tehokkaammin, minkä vuoksi
palautuminen työn vaatimuksista on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää.
Kehittämistyönä tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli ohjata henkilöitä tunnistamaan
hyvinvointinsa kulmakivet ja sitä kautta edistämään hyvinvointiaan työssä ja vapaa-ajalla.
Opinnäytetyössä selvitettiin yhden työorganisaation työntekijöiden stressitasoa Firstbeat
Technologies Oy:n Hyvinvointikartoituksen avulla. Ohjattavien (n=19) työnkuva vaihteli
itsenäisestä istumatyöstä opetustyöhön. Tutkimushenkilöiden sykevälivaihtelua mitattiin kolmen
vuorokauden ajan Firstbeat Bodyguard -mittalaiteella, joka kerää tietoa fysiologisesta
palautumisesta. Samalta ajalta ohjattavat täyttivät päiväkirjaa mittauspäivistään. Näiden tietojen
perusteella laaditun Hyvinvointianalyysin pohjalta käytiin henkilökohtaiset ohjauskeskustelut.
Keskustelujen tarkoituksena oli tiedottaa ohjattavalle mittaustuloksista ja saada hänet
fysioterapeuttisen ohjauksen eri ohjauselementtien, kuten terveysneuvonnan, avulla pohtimaan,
miten hän voisi ylläpitää tai edistää hyvinvointiaan itselleen sopivien keinojen avulla.
Hyvinvointianalyysien pohjalta tehtiin laadullista analyysiä palautumiseen ja kuormittumiseen
vaikuttaneista tekijöistä.
Tuloksena ilmeni, että erilaisista päivän tapahtumista johtuen osalla ohjattavista yönaikainen
palautuminen oli viivästynyt. Yksi merkittävä selitys tälle oli alkoholin negatiivinen vaikutus
palautumiseen. Päiväaikaista palautumista esiintyi vaihtelevasti ja stressireaktioiden määrä
suhteessa palautumiseen oli usean tapauksen kohdalla suuri. Lisäksi tuloksista ilmeni hyvän
fyysisen kunnon positiivinen vaikutus fysiologiseen palautumiseen myös stressaavien
tilanteiden yhteydessä.