Hyvinvointiteknologia sydänpotilaan arjessa : sydänpotilaan tarpeet, toiveet ja kokemukset hyvinvointiteknologiaan liittyen
Järvinen, Saara; Pikander, Matti (2013)
Järvinen, Saara
Pikander, Matti
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217874
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli sydänpotilaiden hyvinvointiteknologiaan liittyvien tarpeiden, toiveiden ja kokemusten kartoitus. Tavoitteena oli saada tietoa, joka auttaa kehittämään sydänpotilaiden hoitoa, kuntoutusta ja vertaistukea, ja teknologian osuutta niissä. Tutkimus on osa Inno-health-projektia, jonka tarkoitus on edistää terveys- ja hyvinvointiteknologia-alojen toimijoiden yhteistyötä opetuksen ja työelämäkäytäntöjen kehittämiseksi.
Tutkimusongelmat olivat 1. Minkälaisia kokemuksia sydänpotilailla on hyvinvointiteknologiasta, 2. Minkälaisia hyvinvointiteknologisia tarpeita ja toiveita sydänpotilailla on ja 3. Minkälaisia kokemuksia ja tarpeita sydänpotilailla liittyy vertaistukeen?
Tutkimus oli luonteeltaan fenomenologinen ja se toteutettiin teemahaastattelulla. Haastateltavia oli kaikkiaan kuusi, joista puolet oli miehiä, puolet naisia. Haastateltavat rekrytoitiin Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:n kautta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin kvalitatiivista aineiston erittelyä käyttäen, jonka keinoin saatiin vastaukset asetettuihin tutkimusongelmiin.
Hyvinvointiteknologiaa vierastetaan vielä, mutta se hyväksytään jo hoitokokonaisuuksien osana, niin terveyttä edistävänä muotona kuin sairauksien hoidossa. Jatkossa hyvinvointiteknologiaa tulisi kehittää kuluttajaystävällisempään suuntaan, sillä hyvinvointiteknologian perimmäinen tarkoitus on tukea ja auttaa esimerkiksi sydänpotilasta selviytymään arjen askareista. Tulevaisuudessa hyvinvointiteknologiaa voitaisiin hyödyntää enemmän myös hoitotyön koulutuksessa sekä terveydenhuollon ammattilaisia voitaisiin perehdyttää, jotta he osaisivat viedä käytäntöön tietoa hyvinvointiteknologiasta sekä opastaa sydänpotilaita erilaisten hyvinvointiteknologisten sovellusten käytössä.
Tutkimusongelmat olivat 1. Minkälaisia kokemuksia sydänpotilailla on hyvinvointiteknologiasta, 2. Minkälaisia hyvinvointiteknologisia tarpeita ja toiveita sydänpotilailla on ja 3. Minkälaisia kokemuksia ja tarpeita sydänpotilailla liittyy vertaistukeen?
Tutkimus oli luonteeltaan fenomenologinen ja se toteutettiin teemahaastattelulla. Haastateltavia oli kaikkiaan kuusi, joista puolet oli miehiä, puolet naisia. Haastateltavat rekrytoitiin Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:n kautta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin kvalitatiivista aineiston erittelyä käyttäen, jonka keinoin saatiin vastaukset asetettuihin tutkimusongelmiin.
Hyvinvointiteknologiaa vierastetaan vielä, mutta se hyväksytään jo hoitokokonaisuuksien osana, niin terveyttä edistävänä muotona kuin sairauksien hoidossa. Jatkossa hyvinvointiteknologiaa tulisi kehittää kuluttajaystävällisempään suuntaan, sillä hyvinvointiteknologian perimmäinen tarkoitus on tukea ja auttaa esimerkiksi sydänpotilasta selviytymään arjen askareista. Tulevaisuudessa hyvinvointiteknologiaa voitaisiin hyödyntää enemmän myös hoitotyön koulutuksessa sekä terveydenhuollon ammattilaisia voitaisiin perehdyttää, jotta he osaisivat viedä käytäntöön tietoa hyvinvointiteknologiasta sekä opastaa sydänpotilaita erilaisten hyvinvointiteknologisten sovellusten käytössä.