Hävittäjälentäjän kaularangan kuormittuminen tähtäysasennoissa

Abstract

Hävittäjälentäjän kaularangan rappeuma on hyväksytty ammattitaudiksi vuodesta 1995 lähtien. Lennon aikana hävittäjälentäjän etsiessä objektia eri tähtäysasennoilla kaularanka joutuu toimimaan ääriasennoissa. Pään ja kaularangan toiminta on korostunut uuden kypärätähtäinkypärän (JHMCS) käyttöönoton myötä, mikä on lisännyt kaularangan alueen kuormittumista kiihtyvyysvoimien vaikutuksen alla.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Yhteistyökumppanina toimi Satakunnan Lennosto. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Satakunnan Lennostossa järjestettävän Kypäräkoulun oppimateriaalia. Uuden oppimateriaalin tavoitteena on lisätä hävittäjälentäjien tietämystä kaularangan rakenteesta ja toiminnasta sekä tähtäysasentojen kuormittavuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuteen perustuen, miten JHMCS-kypärää käyttävän hävittäjälentäjän kaularangan rakenteet kuormittuvat neutraalissa istuma-asennossa kiihtyvyysvoimien alla. Laskimme kaularangan ojentajalihaksilta vaadittua voiman määrää, jotta saisimme havainnollistettua työn kuormittavuutta kaularangan osalta.

Laskennallisten tuloksien mukaan hävittäjälentäjän kaularangan kuormituksen määrä moninkertaistuu kiihtyvyysvoimien kasvaessa ja pelkästään kypärän paino lisää kaula-rangan lihaksien kuormitusta 166 % neutraalissa istuma-asennossa + 1 Gz vallitessa. Kaularangan lihaksistolta vaaditaan suurempaa voimaa, kun kiihtyvyysvoimat kasvavat. Kiihtyvyysvoimista aiheutuvan kuormituksen vuoksi tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota tähtäysasentojen oikeisiin liikemalleihin. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää hävittäjälentäjien kokemuksia Kypäräkoulun sisällöstä ja toteutuksesta. Keskeinen kysymys myös on, kuinka paljon niskanlihaksien voima- ja kestävyysharjoittelua hävittäjälentäjän koulutukseen sisältyy ja tulisiko harjoittelun määrää lisätä.

The objective of this study was to develop new educational material to be used at Helmet School organized by Satakunta Air Command. The purpose was to conduct a study on how acceleration forces affect a fighter pilot’s neck structures during sight motions.

This study was carried out as a project. Fighter pilot’s neutral neck position in neutral sitting posture and load heading to neck were compared under +1Gz, +2 Gz and +7 Gz load. Information about the loading on the neck structures loading in different sight movements, were collected from literature.

The results revealed that the loading caused by acceleration multiplied the neck loading in neutral sitting posture with JHMCS-helmet during high + Gz forces in comparison to neck loading in neutral sitting posture without the helmet. Higher neck muscle strength is needed under high acceleration forces.

Fighter pilot’s work is more straining than that of many other professionals. It is im-portant that a fighter pilot is aware of the effects of acceleration in sight motions. Further study is required to examine how big a role the neck strength training program has in fighter pilots education.