Hävittäjälentäjän kaularangan kuormittuminen tähtäysasennoissa
Lämsä, Iida; Nieminen, Teemu (2013)
Lämsä, Iida
Nieminen, Teemu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818717
Tiivistelmä
Hävittäjälentäjän kaularangan rappeuma on hyväksytty ammattitaudiksi vuodesta 1995 lähtien. Lennon aikana hävittäjälentäjän etsiessä objektia eri tähtäysasennoilla kaularanka joutuu toimimaan ääriasennoissa. Pään ja kaularangan toiminta on korostunut uuden kypärätähtäinkypärän (JHMCS) käyttöönoton myötä, mikä on lisännyt kaularangan alueen kuormittumista kiihtyvyysvoimien vaikutuksen alla.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Yhteistyökumppanina toimi Satakunnan Lennosto. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Satakunnan Lennostossa järjestettävän Kypäräkoulun oppimateriaalia. Uuden oppimateriaalin tavoitteena on lisätä hävittäjälentäjien tietämystä kaularangan rakenteesta ja toiminnasta sekä tähtäysasentojen kuormittavuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuteen perustuen, miten JHMCS-kypärää käyttävän hävittäjälentäjän kaularangan rakenteet kuormittuvat neutraalissa istuma-asennossa kiihtyvyysvoimien alla. Laskimme kaularangan ojentajalihaksilta vaadittua voiman määrää, jotta saisimme havainnollistettua työn kuormittavuutta kaularangan osalta.
Laskennallisten tuloksien mukaan hävittäjälentäjän kaularangan kuormituksen määrä moninkertaistuu kiihtyvyysvoimien kasvaessa ja pelkästään kypärän paino lisää kaula-rangan lihaksien kuormitusta 166 % neutraalissa istuma-asennossa + 1 Gz vallitessa. Kaularangan lihaksistolta vaaditaan suurempaa voimaa, kun kiihtyvyysvoimat kasvavat. Kiihtyvyysvoimista aiheutuvan kuormituksen vuoksi tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota tähtäysasentojen oikeisiin liikemalleihin. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää hävittäjälentäjien kokemuksia Kypäräkoulun sisällöstä ja toteutuksesta. Keskeinen kysymys myös on, kuinka paljon niskanlihaksien voima- ja kestävyysharjoittelua hävittäjälentäjän koulutukseen sisältyy ja tulisiko harjoittelun määrää lisätä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Yhteistyökumppanina toimi Satakunnan Lennosto. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Satakunnan Lennostossa järjestettävän Kypäräkoulun oppimateriaalia. Uuden oppimateriaalin tavoitteena on lisätä hävittäjälentäjien tietämystä kaularangan rakenteesta ja toiminnasta sekä tähtäysasentojen kuormittavuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuteen perustuen, miten JHMCS-kypärää käyttävän hävittäjälentäjän kaularangan rakenteet kuormittuvat neutraalissa istuma-asennossa kiihtyvyysvoimien alla. Laskimme kaularangan ojentajalihaksilta vaadittua voiman määrää, jotta saisimme havainnollistettua työn kuormittavuutta kaularangan osalta.
Laskennallisten tuloksien mukaan hävittäjälentäjän kaularangan kuormituksen määrä moninkertaistuu kiihtyvyysvoimien kasvaessa ja pelkästään kypärän paino lisää kaula-rangan lihaksien kuormitusta 166 % neutraalissa istuma-asennossa + 1 Gz vallitessa. Kaularangan lihaksistolta vaaditaan suurempaa voimaa, kun kiihtyvyysvoimat kasvavat. Kiihtyvyysvoimista aiheutuvan kuormituksen vuoksi tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota tähtäysasentojen oikeisiin liikemalleihin. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää hävittäjälentäjien kokemuksia Kypäräkoulun sisällöstä ja toteutuksesta. Keskeinen kysymys myös on, kuinka paljon niskanlihaksien voima- ja kestävyysharjoittelua hävittäjälentäjän koulutukseen sisältyy ja tulisiko harjoittelun määrää lisätä.