Työhönpaluun mahdollisuudet työkokeilun ja työhönvalmennuksen avulla
Vähämäki, Minna (2013)
Vähämäki, Minna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518220
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja saada tietoa Petrean työkokeiluyksikössä toteutettujen ammatillisen kuntoutuksen prosessien tuloksista, kuntoutusjaksojen päättyessä. Petrean työkokeiluyksikön ammatilliseen kuntoutukseen merkittävin lähettäjätaho on Kela. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten ammatilliset kuntoutussuunnitelmat ovat toteutuneet ja miksi ja miten paljon ammatillisia kuntoutusprosesseja keskeytyy.
Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla, jotka suunnattiin työkokeilu yksikön yhdeksälle ammatillisen kuntoutuksen ohjaajalle. Tiedot kerättiin päättyneistä ammatillisen kuntoutuksen prosesseista lokakuun 2008- maaliskuun 2009 aikana. Kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 68 kappaletta. Vastauksen sain 93 päättyneeseen prosessiin, samalle lomakkeelle oli mahdollista kirjata ammatillisen kuntoutuksen edetessä useampi jatkotoimenpide. Aineiston kattavuus oli 52 %. Tutkimuksessa oli 38 naista ja 30 miestä.
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeuduttiin terveydellisistä syistä työkyvyn heikennyttyä, useimmiten mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yli kolmasosalla kuntoutujista oli kuitenkin useampi sairaus, vika tai vamma. Tutkimus osoittaa ammatilliseen kuntoutukseen tulleista suuriman osan olleen parhaassa työiässä, 21–50- vuotiaita. Eniten ammatillisia suunnitelmia tehtiin nuoremmissa ikäryhmissä, vanhimmassa ikäryhmässä enää vain joka neljännelle. Jakson päätyttyä 10 kuntoutujaa sai palkkatuloja. Keskeytysten ylivoimaisesti suurimmaksi syyksi nousivat terveydelliset syyt. Kyseessä oli useimmiten vanhempi ja monisairas kuntoutuja. Eläkesuositukset tehtiin seitsemälle henkilölle. Motivaation puute todettiin keskeytyksen syyksi vain kahdella kuntoutujalla.
Tutkimustulos antaa viitteitä ammatillisen kuntoutuksen hyödyllisyydestä, työelämässä pidempään jatkamisen mahdollisuudet paranevat ammatillisen kuntoutuksen avulla. Suora työllistyminen tai ammatillisten suunnitelmien ja koulutusten selkiintyminen toteutui yli puolelle ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista. Lisäksi moni kuntoutuja ohjautui terveydentilan jatkoselvityksiin tai muuhun kuntoutukseen.
Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla, jotka suunnattiin työkokeilu yksikön yhdeksälle ammatillisen kuntoutuksen ohjaajalle. Tiedot kerättiin päättyneistä ammatillisen kuntoutuksen prosesseista lokakuun 2008- maaliskuun 2009 aikana. Kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 68 kappaletta. Vastauksen sain 93 päättyneeseen prosessiin, samalle lomakkeelle oli mahdollista kirjata ammatillisen kuntoutuksen edetessä useampi jatkotoimenpide. Aineiston kattavuus oli 52 %. Tutkimuksessa oli 38 naista ja 30 miestä.
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeuduttiin terveydellisistä syistä työkyvyn heikennyttyä, useimmiten mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yli kolmasosalla kuntoutujista oli kuitenkin useampi sairaus, vika tai vamma. Tutkimus osoittaa ammatilliseen kuntoutukseen tulleista suuriman osan olleen parhaassa työiässä, 21–50- vuotiaita. Eniten ammatillisia suunnitelmia tehtiin nuoremmissa ikäryhmissä, vanhimmassa ikäryhmässä enää vain joka neljännelle. Jakson päätyttyä 10 kuntoutujaa sai palkkatuloja. Keskeytysten ylivoimaisesti suurimmaksi syyksi nousivat terveydelliset syyt. Kyseessä oli useimmiten vanhempi ja monisairas kuntoutuja. Eläkesuositukset tehtiin seitsemälle henkilölle. Motivaation puute todettiin keskeytyksen syyksi vain kahdella kuntoutujalla.
Tutkimustulos antaa viitteitä ammatillisen kuntoutuksen hyödyllisyydestä, työelämässä pidempään jatkamisen mahdollisuudet paranevat ammatillisen kuntoutuksen avulla. Suora työllistyminen tai ammatillisten suunnitelmien ja koulutusten selkiintyminen toteutui yli puolelle ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista. Lisäksi moni kuntoutuja ohjautui terveydentilan jatkoselvityksiin tai muuhun kuntoutukseen.