Havainnollistava tietoisku ravitsemuksesta yläkoululaisten epäterveellisiä välipaloja vastaan

Abstract

Osaksi suomalaista ruokakulttuuria on tullut välipalaistuminen ja pääaterioiden korvaaminen epäterveellisillä välipaloilla tai napostelulla. Välipalaistuminen näkyy myös yläkouluikäisten ruokavalinnoissa ja he saattavat korvata esimerkiksi kouluruoan epäterveellisillä välipaloilla. Epäterveellisten välipalojen suosiminen voi aiheuttaa painonnousua, verensokerin vaihtelua sekä vajaaravitsemusta. Noin 40 % peruskoulun yläkoululaisista ei syö kouluruokaa päivittäin. Kouluruokailu on osa peruskoulujen ravitse-muskasvatusta ja kouluruoan tarkoituksena on taata kolmasosa päivittäisestä energiansaannista. Opinnäytetyön tavoitteena on vaikuttaa yläkouluikäisten ajatuksiin päivittäisistä ruoka- ja välipalavalinnoista.

Työ toteutetaan toiminnallisena opinnäytteenä, jossa lopputuloksena tuotetaan konkreettinen tuote. Tuote koostuu epäterveellisten välipalojen havaintomateriaalista sekä Yläkoululaisen pieni ravitsemusopas -vihkosta. Havaintomateriaalissa osoitetaan epäterveellisten välipalojen sisältämiä rasva- ja sokerimääriä, minkä avulla pyritään vaikuttamaan yläkoululaisten ajatuksiin välipalavalinnoista. Vihko muodostuu hyvän ja tasapainoisen ruokavalion perusteista, eri ravintoaineiden saantilähteistä ja välipalavinkeistä. Ruokailulla on myös sosiaalinen merkitys. Yhdessä syömisen merkitys on muuttunut ruokakulttuurin muutoksen myötä yksin ruokailuksi.

Työn toiminnallinen osuus toteutettiin kahdessa Mikkelin kaupungin yläkoulussa. Toinen kouluista oli ”maaseutumainen” ja toinen ”kaupunkimainen”. Toteutus kahdessa koulussa mahdollisti vertailun, onko asuinalueella ja koulun sijainnilla vaikutusta siihen, suosiiko yläkoululainen terveellisiä vai epäterveellisiä välipaloja. Maaseutumaisessa koulussa havainnollistettiin yhdessä vai yksin -ruokailua kahdella kattauksella, mutta se ei saavuttanut suosiota oppilaiden keskuudessa. ”Maaseutumaisen” koulun oppilaat olivat kiinnostuneempia havaintomateriaalista kuin ”kaupunkimaisemman” koulun oppilaat. Molemmissa kouluissa tytöt olivat kiinnostuneempia havaintomateriaalista. Koulujen oppilaiden kiinnostusta vertailemalla voidaan todeta, että oppilaan asuinalueella ja koulun sijainnilla on vaikutusta siihen, suosiiko hän epäterveellisiä vai terveellisiä välipaloja.

Snacks and replacing main meals with unhealthy snacks has become a part of Finnish food culture. Snacks are also part of lower secondary pupils’ food choices. Eating unhealthy snacks can be a reason for weight gain, variation of blood sugar and malnutrition. Approximately 40 %of lower secondary pupils don’t eat school lunch daily. School lunch is part of schools’ nutrition education and its function is to assure one third of daily energy required. This bachelor’s thesis objective is to affect secondary pupils’ thoughts on daily food and snack choices.

The thesis is functional which has a concrete product as result. The Product consists of illustrative material about unhealthy snacks and a booklet sized small nutrition guide. The illustrative material demonstrates the fat and sugar content of unhealthy snacks. The illustrative material is designed to influence lower secondary pupils’ attitudes towards their snack choices. The booklet consists of good and healthy diet information, the source of nutrients and snack tips. Food has also a social meaning and eating with others or alone is also discussed.

The functional part of the bachelor’s thesis was put into practice in two lower secondary schools in Mikkeli. One school was rural and the other was urban. The realization in two schools allowed for a comparison as to whether residential area and location of school influence lower secondary pupils’ preferences for healthy or unhealthy snacks. Eating together or alone was demonstrated with two different table settings in the rural school but pupils were not interested in that. The rural school’s pupils were more interested in the illustrative material than the urban school’s pupils. In both schools girls were more interested than boys. By comparing the results it can be found that residential area and location of school affect whether pupils eat healthy or unhealthy snacks.