Onnistunut työkokeilu nuoren työ- ja opintopolun rakentamisessa
Koponen, Birgitta (2013)
Koponen, Birgitta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019155
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen tavoitteena oli arvioida onnistuneen työkokeilun ja sen taustalla olevan ohjaustoiminnan merkitystä nuoren kannalta.
Halusin tehdä näkyväksi työkokeilussa käytettyjä työskentely- ja ohjausmenetelmiä, jotka edesauttavat nuoren onnistunutta työkokeilua työpajalla ja oppimisympäristöissä. Olen työskennellyt yli 21 vuotta ohjaus- ja opetustyössä, mistä suoraan 16 vuotta nuorten ja nuorten palvelujen kehittämishankkeissa, myös työpajalla.
Kehittämishankkeen teoreettinen tausta tukeutuu humanistis-kognitivistis-konstruktivistiseen opettajuuteen, missä läsnä ovat ohjaajan eettiset näkemykset suhteessa nuoriin ja muihin toimijoihin, kuten omaan työyhteisöön, toisiin toimihenkilöihin, verkostoon nähden. Tiedon rakentamisen merkitys on se, että nuoresta tulee kokonaisvaltainen, eheä, oman elämänsä toimija. Hän on tiedon käsittelyssä aktiivinen, kriittinen ja itseohjautuva. Ohjaaja on tämän oppimisprosessin tukija ja rinnallakulkija. Oppimisympäristö aktivoi nuorta vuorovaikutukseen, mikä perustuu nuoren sisäiseen motivaatioon ja sitoutumiseen. Ohjaajien rooli on tällaisen oppimisympäristön luomisessa aktiivinen. Yhteistoimijuudella on tärkeä merkitys työkokeilun onnistumiselle.
Tämän kehittämishankkeen työkokeilujaksot toteutettiin kainuulaisessa hankkeessa, alle 30 vuotiaiden nuorten parissa tehdyssä ammatillisessa ohjaustyössä, yhteistyössä alueen toimipisteiden ja yritysten sekä kunnallisten toimijoiden kanssa. Toimipisteitä oli 19 ja näissä suunnitelmallisella ja tavoitteellisella työkokeilujaksolla nuoria oli 23.
Onnistunut, oikein ajoitettu ja tavoitteellinen työkokeilu antaa nuorelle pääsääntöisesti voimaantumisen tunnetta ja uratulevaisuuden jäsentymistä. Työkokeilun ohjaajilla on tärkeä rooli työkokeiluprosessin ohjaajana ja tukijana. Kaikkien työkokeiluun osallistuvien henkilöiden positiivinen riippuvuus toisista johtaa oppimista edistävään vuorovaikutukseen, kannustamiseen, rohkaisemiseen ja lopulta nuoren omien tavoitteiden saavuttamiseen. Uuden oppimisen merkitys syntyy arkitietoa yhdessä tuottaen ja arjessa toimien, sitä pohtien ja jalostaen uuden pohjaksi.
Halusin tehdä näkyväksi työkokeilussa käytettyjä työskentely- ja ohjausmenetelmiä, jotka edesauttavat nuoren onnistunutta työkokeilua työpajalla ja oppimisympäristöissä. Olen työskennellyt yli 21 vuotta ohjaus- ja opetustyössä, mistä suoraan 16 vuotta nuorten ja nuorten palvelujen kehittämishankkeissa, myös työpajalla.
Kehittämishankkeen teoreettinen tausta tukeutuu humanistis-kognitivistis-konstruktivistiseen opettajuuteen, missä läsnä ovat ohjaajan eettiset näkemykset suhteessa nuoriin ja muihin toimijoihin, kuten omaan työyhteisöön, toisiin toimihenkilöihin, verkostoon nähden. Tiedon rakentamisen merkitys on se, että nuoresta tulee kokonaisvaltainen, eheä, oman elämänsä toimija. Hän on tiedon käsittelyssä aktiivinen, kriittinen ja itseohjautuva. Ohjaaja on tämän oppimisprosessin tukija ja rinnallakulkija. Oppimisympäristö aktivoi nuorta vuorovaikutukseen, mikä perustuu nuoren sisäiseen motivaatioon ja sitoutumiseen. Ohjaajien rooli on tällaisen oppimisympäristön luomisessa aktiivinen. Yhteistoimijuudella on tärkeä merkitys työkokeilun onnistumiselle.
Tämän kehittämishankkeen työkokeilujaksot toteutettiin kainuulaisessa hankkeessa, alle 30 vuotiaiden nuorten parissa tehdyssä ammatillisessa ohjaustyössä, yhteistyössä alueen toimipisteiden ja yritysten sekä kunnallisten toimijoiden kanssa. Toimipisteitä oli 19 ja näissä suunnitelmallisella ja tavoitteellisella työkokeilujaksolla nuoria oli 23.
Onnistunut, oikein ajoitettu ja tavoitteellinen työkokeilu antaa nuorelle pääsääntöisesti voimaantumisen tunnetta ja uratulevaisuuden jäsentymistä. Työkokeilun ohjaajilla on tärkeä rooli työkokeiluprosessin ohjaajana ja tukijana. Kaikkien työkokeiluun osallistuvien henkilöiden positiivinen riippuvuus toisista johtaa oppimista edistävään vuorovaikutukseen, kannustamiseen, rohkaisemiseen ja lopulta nuoren omien tavoitteiden saavuttamiseen. Uuden oppimisen merkitys syntyy arkitietoa yhdessä tuottaen ja arjessa toimien, sitä pohtien ja jalostaen uuden pohjaksi.