Vanhempien ero ja lapsen hyvinvointi päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien eron kokeneiden lasten hyvinvointia päiväkodissa sekä lastentarhanopettajien keinoja lapsen tukemiseen. Tämän tutkimuksen teoria sisältää määritelmän perheestä hyvinvoinnin tuojana sekä vanhempien eron vaikutukset perheeseen ja lapsen hyvinvointiin. Tutkimuksessa käsiteltiin myös lastentarhanopettajan työnkuvaa, lapsen tukemista sekä tekijöitä, jotka suojaavat lasta eron vaikutuksilta.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, joiden haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kolmessa päiväkodissa, joissa jokaisessa haastatteluun osallistui 2-3 lastentarhanopettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Olennaisena tutkimustuloksena tälle opinnäytetyölle oli vanhempien eron kokeneiden lasten oireettomuus päiväkodissa sekä lastentarhanopettajien eroavaisuudet eron kokeneiden lasten ja vanhempien kohtaamisessa. Oireettomuus päiväkodissa johtui joko lapsen hyvästä sopeutumiskyvystä tai lapsen tietoisesta päätöksestä pitää erosta aiheutuneet tunteet poissa päiväkodista. Eron vaikutusten näkymättömyys voi johtua myös lastentarhanopettajien kyvyttömyydestä huomata lapsessa vaikeasti havaittavissa olevaa oirehtimista. Eronneiden vanhempien ja heidän lastensa kohtaaminen näytti tapahtuvan kahdella tavalla. Toiset lastentarhanopettajat pitivät erityisen huomion kiinnittämistä tärkeänä, toiset näkivät erityisaseman välttämisen olennaisena keinona lapsen ja vanhemman tukemisessa.

The purpose of this thesis was to find out how children’s well-being appears in kindergarten when their parents have divorced and how kindergarten teachers support children. The theory of this research contains the definition of a family which increases well-being and the influences that divorce has to the well-being of family and children. The research also contains kindergarten teacher’s job description, ways to support children and factors which protect children from the influences of divorce.

Qualitative research method was used in this study. The material was collected by team interviews which were carried out by thematic interviews. The interviews took place in three kindergartens, and in each of them 2-3 kindergarten teachers participated in the interviews. The material was analyzed by the content analysis.

The essential results of this thesis were children’s symptomless behavior in kindergarten and differences between kindergarten teachers’ way of facing the divorced parents and their children. Symptomless behavior in kindergarten was either a result of children’s adaptability or their conscious decision to keep feelings away from kindergarten. It could also mean kindergarten teachers’ inability to see children’s symptoms. Divorced parents’ and their children’s encounter in kindergarten seemed to occur in two different ways. Some kindergarten teachers thought that special attention is an important way of support. Others thought that by avoiding special position, kindergarten teachers give their best support to children and to their parents.