Työterveyshuollon henkilöstön ja lähiesimiesten yhteistyö työntekijän työkyvyn heikentyessä

Abstract

Tämä opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja pohjautui työterveyshuoltojen kehittämistarpeisiin ja toiveisiin. Työterveyshuolloissa koettiin ongelmaksi, että työkykyongelmat olivat edenneet jo melko pitkälle, ennen kuin ne tulivat työterveyshuollon henkilöstön tietoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten ja missä vaiheessa työterveyshuollon henkilöstö ja lähiesimiehet havaitsivat ja tunnistivat työntekijän työkyvyn heikentymisen sekä missä vaiheessa ja millaisin käytännön tukitoimin työkyvyn heikkenemiseen reagoitiin. Lisäksi haluttiin kartoittaa, miten yhteistyö työterveyshuollon ja lähiesimiesten kesken toimii työntekijän työkyvyn heikentyessä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tietoa kerättiin teemahaastatteluiden avulla puolistrukturoidusti. Analysointimenetelmänä käytettiin teemoitteluun perustuvaa sisällönanalyysia. Opinnäytetyössä haastateltiin erään liikelaitoskuntayhtymän työterveyshuoltojen henkilöstöä sekä heidän asiakastoimipaikkojensa lähiesimiehiä. Työterveyshuollon henkilöstöä haastateltiin ryhmähaastattelun avulla ja haastatteluun osallistui työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. Lähiesimiesten haastatteluihin osallistui pareittain kuusi lähiesimiestä kolmelta eri ammattialalta; maatalouslomituksesta, päivähoidosta sekä siivous-, puhtaus- ja ruokapalveluista. Lisäksi järjestettiin yhteiskäsittelypäivä, jossa haastatteluista saatuja tuloksia sekä niistä nousseita kehittämisehdotuksia pohdittiin kaikkien haastatteluihin osallistuneiden kesken.

Opinnäytetyön tulosten perusteella todettiin, että vastuut ja roolit työntekijän työkyvyn heikentymisen tukemisessa olivat osittain epäselviä. Näitä rooleja ja vastuita pitäisi tarkentaa sekä varmistaa, että ne olisivat kaikkien tiedossa. Yhteistyö työterveyshuollon ja lähiesimiesten kanssa koettiin pääosin toimivaksi, mutta yhteistyön oikea-aikaisuus vaihteli. Tulosten mukaan yhteistyö sekä oikea-aikainen reagointi paranisi, kun työntekijöiden työkyky ongelmat havaittaisiin ja tunnistettaisiin ajoissa. Fyysiset työkykyongelmat olivat helposti tunnistettavissa, mutta kun työntekijällä oli mielenterveydellisiä sekä jaksamiseen ja osaamiseen liittyviä ongelmia, oli niitä vaikeampi havaita ja ottaa puheeksi. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi opinnäytetyössä nousi lähiesimiesten ja työterveyshuollon henkilöstön koulutuksen ja ohjeistuksen lisääminen työntekijän työkyky ongelmien havaitsemiseen ja tunnistamiseen sekä työkyky ongelmiin puuttumiseen. Varhaisen tuen malli todettiin hyväksi työkaluksi, joka oli kaikilla käytössä, mutta lähiesimiehille mallia pitäisi avata enemmän, että sitä osattaisiin käyttää muutenkin kuin tilanteissa, joissa oli sairauslomia.

This Thesis was a working life oriented survey, and it was based on the development requirements of the occupational health care. The issue for the occupational health care was that the problems on the ability to work had gone weak for a while before they were recognized by the health care staff. The aim of this Thesis work was to clarify, how and when the worker’s weakened ability to work was recognized by the staff and immediate supervisors of the occupational health care, and also at which stage was the practical support offered, and what kind of practical support was offered. It was also objective for this Thesis to survey how the occupational health care and the immediate supervisors co-operate together when a worker’s ability to work weakens.

The Thesis work was carry out as a qualitative research and the information was collect using the theme based semi-structured interviews. A theme based analysis of the content was used as the analysis method. A certain occupational health care staff of a Federation of Municipalities and the immediate supervisors of their customer locations were interview for this Thesis survey. The staff of the occupational health care was group interviewed for this survey. An Occupational Health Care Doctor, an Occupational Health Care Nurse and an Occupational Health Care Physiotherapist took a part in this interview survey. For the immediate supervisors’ interview, there were six participants who were interviewed in pairs from the three different professional areas; agricultural interspersing, nursery day caring and also from cleaning, cleanliness and food servicing. A date for the processing of the survey results was also arranged with those who participated in the interviews to discuss the arisen development suggestions.

It was stated base on the results of this Thesis work that the responsibilities and roles were unclear when giving support to worker who ability to work had weakened. These roles and responsibilities should be clarified and also made sure that everyone is aware of them. The co-operation between the occupational health care and the immediate supervisors was mainly workable but the right timing of their co-operation varied. According to the results the co-operation and also the reacting at the right time worked better, if a worker’s problems with their ability to work are noticed and recognized earlier enough. The physical problems on ability to work were easy to recognize, but if a worker had mental health, well-being issues and also know-how related problems, it was harder to notice and approached them adequately. The most important a development object for this Thesis work was to increase the education and guidelines on immediate supervisors and occupational health care staff proficiency to notice and recognize a worker’s problems on his ability to work and to tackle the problems. An early support schema was note to be a good implement in everyone’s use but it should be open more to the immediate supervisors, so they would know how to use it also in other situations than just sick leave situations.