”Mä luki, mä en ymmärrä" : Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten arjen haasteet ja selviytymiskeinot

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten arjen haasteita ja arjessa selviytymistä. Tutkittaviin naisiin kuuluu sekä kotoutujia että kotoutumisajan jo ohittaneita, jotka ovat joko primaari- tai sekundaariluku- ja kirjoitustaidottomia. Primaarilukutaidottomat eivät osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä, kun taas sekundaarilukutaidottomat osaavat lukea jollain muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla, mutta heidän taitonsa eivät riitä nykytietoyhteiskunnallisiin vaatimuksiin. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia haasteita luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanaiset kohtaavat arjessaan. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisin keinoin he näistä haasteista selviytyvät joko itsenäisesti tai muiden avulla. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin käyttämällä teemahaastattelua. Yksilöhaastattelut litteroitiin ja kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat haastateltavien kohtaavan arjessaan eniten haasteita erilaisten papereiden ymmärtämisessä, kielen oppimisessa ja yhteydenpidossa eri tahojen kanssa. Riippuvuus muiden avusta on yleistä, ja apua tarvitaan monissa tilanteissa kotona ja kodin ulkopuolella. Kaikkien haastateltavien kohdalla perhe osoittautui merkittävimmäksi avuksi arjen keskellä, mutta apua saadaan myös muista sosiaalisista verkostoista. Tuloksista ilmeni suomen kielen oppimisen olevan avainasemassa naisten tulevaisuuden kannalta.

Miehen tultua muuta perhettä vuosia aikaisemmin Suomeen voi eritahtinen kotoutuminen toimia joko naisen kotoutumista hidastavana tai edistävänä tekijänä. Odotukset suomalaisessa yhteiskunnassa eroavat naisten oman kulttuurin odotuksista, mikä aiheuttaa rooliristiriitoja naisille. Kielen opiskelun yhdistäminen omassa kulttuurissa totuttuihin rooleihin asettaa naiset uuteen ja erilaiseen tilanteeseen. Oma suhtautuminen ja asenne uuden oppimiseen ja omaksumiseen nähdään merkittävänä tekijänä luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttajanaisen kotoutumisessa. Kielelliset taidot ja sosiaaliset suhteet myös valtaväestöön avaavat maahanmuuttajanaisille mahdollisuudet yhteiskuntaan sisälle pääsyyn.

The purpose was to study challenges and coping in everyday life of immigrant women with illiteracy. The study included immigrant women who were under their integration period and those whose integration period already had passed. They were either primary or secondary illiterate. People with primary illiteracy do not know how to read or write in any language, while secondary illiterate are able to read other than the Latin script language but their skills are not enough for the requirements of modern society. The objective of this study was to explore what kind of challenges the immigrant women with illiteracy face in their everyday lives. The aim was to find out what strategies they use to cope with these challenges, either independently or with the help of the others. The thesis was a qualitative study and the data was collected by using thematic interviews. The data was analyzed by content analysis.

The results showed that the most significant challenges the interviewees faced in everyday life were understanding different kinds of papers, learning the language and communicating with others. Dependence on the help of the others is common, and help is needed in many situations at home and outside the home. The family turned out to be the most significant help in everyday life for everyone, but help is got also from other social networks. The results also showed that learning the Finnish language is a key to improve the future life of the women.

A man of a family can arrive in Finland several years before the rest of the family. In these cases integration has happened in different pace and it can either delay or improve integration of the women. Expectations in Finnish society differ from the culture the women come from and it causes role conflicts. Combining studying and familiar roles of their own culture brings the women to a new situation. Attitude to learning new things in life is seen as significant factor in integration of the immigrant women with illiteracy. Language skills and social relations in the general population enable opportunities for access to the society.