Maahanmuuttajalasten kotoutuminen Pirkkalaan
Lehikoinen, Tuija (2013)
Lehikoinen, Tuija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112919096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112919096
Tiivistelmä
Kuvaan opinnäytetyössäni lapsen kotoutumisprosessin ensimmäistä vuotta Pirkkalassa, koulun ja päiväkodin näkökulmasta, keskittyen alle 9-vuotiaan lapsiin. Opinnäytetyön suoritin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineiston keräsin teemahaastatteluilla touko-kesäkuun 2013 aikana.
Haastattelujen perusteella lapset ovat tyytyväisiä elämään Suomessa. He eivät kertoneet huonoja kokemuksia liittyen Suomeen. Eniten mielipiteitä jakoi ruoka, onko se hyvän vai pahan makuista. Lapset kokivat, että Suomi on heidän kotimaa tulevaisuudessakin. Lasten kotoutuminen valmistavassa opetuksessa aloittaa tutustumisen suomalaiseen koulujärjestelmään hyvin. Haasteellisena opettajat kokivat omassa työssään vaativat tilanteet, kun yhteistä kieltä lapsen kanssa ei vielä ole. Näitä tilanteita voivat olla kahakat, kiusaaminen ja sääntöjen opettaminen.
Anni Erkkilän ja Minttu Kankaan tutkimukseen on koottu vinkkejä päivähoidon sujumiseen maahanmuuttajalapsen kanssa. Ne ovat hyvin paljon samoja, mitä omassa haastattelussani päivähoidon henkilöstö koki tärkeäksi. Ensisijainen vastuu kulttuurin ylläpitämisestä on vanhemmilla. Arkipäivän rutiinit tuovat turvallisuutta lapsen elämään. Päiväjärjestyksessä kuvat havainnollistavat ajan kulkua, sekä tapahtumien jäsentämistä. Päivähoidon ryhmätuokiot voivat muodostua haasteellisiksi lasten eri kehitystason ja kielimuurin vuoksi. Lisäksi kulttuuritausta voi vaikuttaa arkeen, kuten päivälepo, hygienia, sisäkengät, pihaleikkikulttuuri, sään mukainen vaatetus ja ruokailu. Näistä vanhemmille on tarjottava riittävästi tietoa.
Pirkkalan varhaiskasvatuksessa on koottu monikulttuurisuuteen liittyviä asioita kunnan intranet sivuille nk. monikulttuurinen käsikirja (Moniku) henkilöstölle tukemaan työtä maahanmuuttajalasten kanssa. Sieltä löytyy ohjeita miten kotoutumista toteutetaan päivähoidossa. Omat kokemukset muodostavat asenteita ja lapsi aistii ihmisistä asenteet. Myönteinen asenne saa meidät haluamaan lähemmäs kohdetta. Henkilöstön tulisi välttää stereotypioita ja perehtyä lapsen kielen kehitykseen ja kulttuuritaustaan työskennellessä maahanmuuttajalasten kanssa. Päivähoidossa maahanmuuttajalapsen tulee saada olla ylpeä taustastaan ja häntä tulee rohkaista sen näyttämiseen, monikulttuurisuutta tulisi tukea avoimesti. Arkipäivän rutiinit tuovat turvallisuutta lapsen elämään. Päivähoidossa lapset ovat samanarvoisia ja jokaisella lapsella on yksilölliset taidot, joiden kehittymistä tuetaan. Henkilöstö tarvitsee omassa työskentelyssä uteliaisuutta ja mielenkiintoa lapsen kulttuuria ja taustaa kohtaan.
Haastattelujen perusteella lapset ovat tyytyväisiä elämään Suomessa. He eivät kertoneet huonoja kokemuksia liittyen Suomeen. Eniten mielipiteitä jakoi ruoka, onko se hyvän vai pahan makuista. Lapset kokivat, että Suomi on heidän kotimaa tulevaisuudessakin. Lasten kotoutuminen valmistavassa opetuksessa aloittaa tutustumisen suomalaiseen koulujärjestelmään hyvin. Haasteellisena opettajat kokivat omassa työssään vaativat tilanteet, kun yhteistä kieltä lapsen kanssa ei vielä ole. Näitä tilanteita voivat olla kahakat, kiusaaminen ja sääntöjen opettaminen.
Anni Erkkilän ja Minttu Kankaan tutkimukseen on koottu vinkkejä päivähoidon sujumiseen maahanmuuttajalapsen kanssa. Ne ovat hyvin paljon samoja, mitä omassa haastattelussani päivähoidon henkilöstö koki tärkeäksi. Ensisijainen vastuu kulttuurin ylläpitämisestä on vanhemmilla. Arkipäivän rutiinit tuovat turvallisuutta lapsen elämään. Päiväjärjestyksessä kuvat havainnollistavat ajan kulkua, sekä tapahtumien jäsentämistä. Päivähoidon ryhmätuokiot voivat muodostua haasteellisiksi lasten eri kehitystason ja kielimuurin vuoksi. Lisäksi kulttuuritausta voi vaikuttaa arkeen, kuten päivälepo, hygienia, sisäkengät, pihaleikkikulttuuri, sään mukainen vaatetus ja ruokailu. Näistä vanhemmille on tarjottava riittävästi tietoa.
Pirkkalan varhaiskasvatuksessa on koottu monikulttuurisuuteen liittyviä asioita kunnan intranet sivuille nk. monikulttuurinen käsikirja (Moniku) henkilöstölle tukemaan työtä maahanmuuttajalasten kanssa. Sieltä löytyy ohjeita miten kotoutumista toteutetaan päivähoidossa. Omat kokemukset muodostavat asenteita ja lapsi aistii ihmisistä asenteet. Myönteinen asenne saa meidät haluamaan lähemmäs kohdetta. Henkilöstön tulisi välttää stereotypioita ja perehtyä lapsen kielen kehitykseen ja kulttuuritaustaan työskennellessä maahanmuuttajalasten kanssa. Päivähoidossa maahanmuuttajalapsen tulee saada olla ylpeä taustastaan ja häntä tulee rohkaista sen näyttämiseen, monikulttuurisuutta tulisi tukea avoimesti. Arkipäivän rutiinit tuovat turvallisuutta lapsen elämään. Päivähoidossa lapset ovat samanarvoisia ja jokaisella lapsella on yksilölliset taidot, joiden kehittymistä tuetaan. Henkilöstö tarvitsee omassa työskentelyssä uteliaisuutta ja mielenkiintoa lapsen kulttuuria ja taustaa kohtaan.