Lääkkeiden koneellisen annosjakelun hyödyt ja haitat Porin vanhuspalveluiden pitkäaikaisosastoilla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Porin vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon osastojen lääkkeenjaon käytäntöjä ja potilasturvallisuutta hoitohenkilökunnan näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa hoitohenkilöstön ajatuksia ja kokemuksia lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta pitkäaikaissairaanhoidossa, kartoittaa lääkkeiden koneellisen annosjakelun hyötyjä ja haittoja pitkäaikaissairaanhoidossa sekä etsiä mahdollisia kehittämistoimenpiteitä liittyen lääkkeiden annosjakeluun potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui Porin vanhuspalveluiden pitkäaikaissairaanhoidon osastojen 7, 9 ja 10 sairaanhoitajat, lähihoitajat ja perushoitajat. Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuussa 2013 kyselylomakkeella, joka koostui monivalintakysymyksistä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 51 sairaanhoitajaa, lähihoitajaa ja perushoitajaa. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 60 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tuli 85 %. Tutkimusaineisto analysoitiin Excel- ja Tixel-ohjelmia apuna käyttäen. Avoimen kysymyksen analysoinnissa käytettiin sisällön analyysiä.

Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista oli kokemusta hoitotyöstä yli 25 vuoden ajalta. Vastaajista oli suurin osa lähihoitajia tai perushoitajia. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat osaston 10 hoitohenkilökunta (45 % vastaajista). Tutkimuksesta kävi ilmi, että hoitohenkilöstön näkökulmasta lääkkeiden koneellinen annosjakelu oli menetelmänä erittäin hyvä, sillä se säästi aikaa, vähensi hoitokustannuksia ja se lisäsi potilasturvallisuutta vähentämällä lääkityspoikkeamia. Koneellisen annosjakelun haittapuoliksi koettiin se, että annosjakelu saattoi vähentää hoitajien lääketuntemusta ja se vaikeutti potilaan lääkemuutosten tekoa.

The purpose of this thesis was, in the nursing staff’s point of view, to develop the policy for administration of medicines as well as to improve patient safety in the long-term care wards of the services for the elderly people in Pori. The aim of the thesis was to map out the thoughts and experiences as well as the advantages and disadvantages of mechanized administration of medicines in long-term care units and thusly discover potential development actions regarding the distribution of medicine doses and ensuring patient safety.

A quantitative study method was used in the thesis. The subject group consisted of the different kinds of nurses in wards 7, 9 and 10 in the long-term care unit for elderly people in Pori. The study material was collected in November of 2013 by means of a questionnaire comprising of multiple-choice questions and one open-frame question. The questionnaire was answered by a total of 51 nurses of different levels. Questionnaires were distributed to a total of 60 pieces. The response rate was 85 %. The material was analyzed with Excel and Tixel. Content analysis was used in the analysis of the open-frame question.

The majority of survey respondents had experience of nursing for more than 25 years. The majority of respondents were practical nurses. The staff from ward number 10 was the most active group in answering the survey (45 % of respondents). In the study it was discovered that in the nursing staff’s point of view, a mechanized distribution of medicines was an excellent method as it saved time, reduced costs and increased patient safety by decreasing deviations in medications. A disadvantage of a mechanised medicine administration system was considered to be the fact that it could lessen the nurses’ knowledge of medicines and thusly make changing a patient’s medication more difficult.