Palautteenanto motorisen oppimisen tukijana taitoharjoittelun ohjauksessa
Eloranta, Emmi; Lehtinen, Tiia; Pulli, Annika (2013)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Eloranta, Emmi
Lehtinen, Tiia
Pulli, Annika
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319624
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tehtävänä on kartoittaa valmentajien käyttämiä palautteenantomenetelmiä muodostelmaluistelujoukkueiden harjoituksissa. Opinnäytetyö tehtiin Turun Riennon Taitoluistelu ry:n toimeksiannosta. Tavoitteena on kehittää seuran valmentajien kouluttautumista opinnäytetyöstä saatujen tulosten avulla.
Tutkimusjoukko koostui noviisi- ja juniorijoukkueesta, sekä heidän kahdesta valmentajastaan. Yhteensä kuusi harjoituskertaa videoitiin ja näistä neljä analysoitiin – kaksi kummaltakin joukkueelta. Aineistosta eroteltiin palautteiden määrä, palautteenannon ajoitus sekä yksilö- ja ryhmäpalautteet. Lisäksi luokiteltiin verbaalinen, visuaalinen ja manuaalinen palaute, knowledge of performance - ja knowledge of result –palaute sekä kehuva ja korjaava palaute. Jokainen palaute arvioitiin jakamalla se sävyltään joko positiiviseksi, neutraaliksi tai negatiiviseksi.
Analysoitujen harjoituskertojen palautteiden määrässä ja sisällössä ei ollut merkittäviä eroja. Kahden valmentajan läsnä ollessa palautetta annettiin kuitenkin kaksinkertaisesti verrattuna yhden valmentajan pitämiin harjoituksiin. Eniten palautetta annettiin suorituksen jälkeen, ja se oli pääasiassa muodoltaan verbaalista ryhmäpalautetta. Molemmille joukkueille annettiin keskimäärin 6-7 yksittäistä palautetta palautekerran sisällä. Palautteesta noin puolet oli knowledge of result -muotoista. Palautteet olivat useimmiten korjaavia ja sävyltään negatiivisia.
Seuran valmentajat voivat käyttää työn tuloksia valmennustyönsä tukena. Opinnäytetyötä voidaan soveltaa myös muihin tilanteisiin, joissa on annettava tehokasta palautetta ryhmälle tai yksilölle.
Tutkimusjoukko koostui noviisi- ja juniorijoukkueesta, sekä heidän kahdesta valmentajastaan. Yhteensä kuusi harjoituskertaa videoitiin ja näistä neljä analysoitiin – kaksi kummaltakin joukkueelta. Aineistosta eroteltiin palautteiden määrä, palautteenannon ajoitus sekä yksilö- ja ryhmäpalautteet. Lisäksi luokiteltiin verbaalinen, visuaalinen ja manuaalinen palaute, knowledge of performance - ja knowledge of result –palaute sekä kehuva ja korjaava palaute. Jokainen palaute arvioitiin jakamalla se sävyltään joko positiiviseksi, neutraaliksi tai negatiiviseksi.
Analysoitujen harjoituskertojen palautteiden määrässä ja sisällössä ei ollut merkittäviä eroja. Kahden valmentajan läsnä ollessa palautetta annettiin kuitenkin kaksinkertaisesti verrattuna yhden valmentajan pitämiin harjoituksiin. Eniten palautetta annettiin suorituksen jälkeen, ja se oli pääasiassa muodoltaan verbaalista ryhmäpalautetta. Molemmille joukkueille annettiin keskimäärin 6-7 yksittäistä palautetta palautekerran sisällä. Palautteesta noin puolet oli knowledge of result -muotoista. Palautteet olivat useimmiten korjaavia ja sävyltään negatiivisia.
Seuran valmentajat voivat käyttää työn tuloksia valmennustyönsä tukena. Opinnäytetyötä voidaan soveltaa myös muihin tilanteisiin, joissa on annettava tehokasta palautetta ryhmälle tai yksilölle.