Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpano, johtaminen ja hankehallinnointi Väli-Suomen alueella

Abstract

Väli-Suomen Kaste-hankkeet ovat osa kansallista Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa, Kaste-ohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Väli—Suomen alueen Kaste-hankkeiden, Ikäkasteen, Lasten ja nuorten palveluiden kehittämishanke Kasperin ja Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin - S.O.S –hankkeen, organisoitumisen, johtamisrakenteen ja johtamisen, hallinnoinnin ja viestinnän toimivuutta. Lisäksi selvitettiin sitä, ovatko Kaste-hankkeiden tavoitteet tukeneet mukana olevien kuntien strategisia tavoitteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, joka toteutettiin sekä teemahaastatteluilla että sähköisellä kyselyllä. Tampereen kaupunki toimii kolmen Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeen hallinnoijana ja on ollut tämän opinnäytetyön toimeksiantajana.

Väli-Suomen alueen Kaste-hankkeiden johtamisen rakenne on ollut poikkeava aikaisempiin hankkeisiin verrattuna. Tutkimuksen kohteena olleiden hankekonsortioiden johtaminen on ostettu sosiaalialan osaamiskeskuksilta Pikassokselta ja SONet Botnialta. Tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että pääsääntöisesti tähän johtamisrakenteeseen ollaan oltu tyytyväisiä, vaikkakin ongelmia on ollut mm. johtamisen vastuisiin ja valtuuksiin liittyen päätöksenteon osalta.

Tutkimuksessa saadun tiedon perusteella hallinnoinnin merkitys osana Väli-Suomen alueen hankkeiden johtamista on ollut epäselvä, vaikka ohjelmajohtamisessa hallinnointi nähdäänkin ns. ylätason johtamisena. Opinnäytetyön tuloksena on hallinnoinnin osalta se, että jatkossa hallinnoinnin johtamiseen ja organisoimiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. On tarkoituksenmukaista jatkossa pohtia hallinnoinnin osalta pysyvän osaamisverkoston tai hanketoimiston perustamista isojen hankekokonaisuuksien hallintaan osana organisaation projektisalkun hallintaa.

Tutkimuksessa saadun tiedon mukaan viestintä on hankekonsortioiden osalta ollut suhteellisen onnistunutta. Sen sijaan aluejohtoryhmän ja hallinnoijan toiminnan osalta viestintä on jäänyt jossain määrin puutteelliseksi. Hallinnoijaorganisaation vastuuhenkilöiden kokemus on, että viestintä on toiminut johtoryhmätyöskentelyn eri tasoilla hyvin ja näin ollen johto on ollut kaikilla tasoilla tietoinen hankkeiden vaiheista. Viestintä itse hankehallinnointia käytännössä tekevien kanssa ei kuitenkaan ole toiminut. Tutkimusaineiston perusteella on myös voitu todeta, että Kaste-hankkeiden tavoitteet ovat suurimmaksi osaksi tukeneet hankkeissa mukana olevien kuntien strategisia tavoitteita.

The purpose of this thesis was to find out how three central Finland region Kaste-projects have functioned in regards to their organization, management structure, management and communication. These projects are parts of the National Development Programm for Social Welfare and Health Care Programm, Kaste-programm. The three Kaste-projects studied here consisted of the development of services for elderly people (Ikäkaste), for children and the young (Kasperi) and social work for adults (S.O.S-project). Another aim was to find out whether the Kaste- projects’ objectives supported the tai strategic objectives of the local government. The research method used was qualitative research, which was conducted by interviews and online questionnaires. The city of Tampere has been the administrator of these three Kaste-projects´ and has also been the employer of this thesis.

The management structure of the three projects studied has been different than that of the previous Kaste-programm projects. The project consortia management was purchased from expert organizations Pikassos and SONet Botnia. In this study it became clear that in general this management structure has been satisfyeing but there has been problems such as leadership responsibilities and authority related to decision making.

Based on this study, the management as a part of project administration has been unclear, although project administration was seen usual as top level management. Result of this thesis is that the organization of the management and leadership should be paid more attention to. Also, in such large and integrated projects, the establishing of permanent center of excellence or a project office as a part of the organization’s project portfolio management should be considered.

Based on this study the communication of the project consortia has been relatively successful. However, the communications related to the operation of the regional management group and local administration has been somewhat incomplete. The responsible personnel in the administrating organization experienced that the communication has been working well on different levels of management team and, therefore, the management has been well aware of the progress of different projects on all levels. The communication between workers and management has not worked well.

Based on this study the Kaste-projects have supported the local strategic objectives to a large extent.