Työttömien yhdistysten strateginen paikka
Lemettinen, Henri (2013)
Lemettinen, Henri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419935
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön taustalla on kaksi merkittävää ajankohtaa 1990-luvulta, lama ja Euroopan Unioniin liittyminen vuonna 1995. Samalla vuosikymmenellä perustettiin myös valtaosa maamme työttömien yhdistyksistä täydentämään julkisen sektorin palveluverkostoa. Aktivointipolitiikan toteuttajien joukossa, työttömien yhdistykset ovat saaneet osakseen vähän julkista huomiota. Työn tarkoituksena on työttömien yhdistysten strategisen paikan jäsentäminen.
Pääaineisto koostui keskusjärjestön kokoamasta vuonna 2012 jäsenyhdistyksilleen tekemästä kyselystä. Lomakekyselyllä kartoitettiin 108 yhdistyksen tapahtumia vuodelta 2011. Kyselyyn osallistuttiin jokaisesta Manner-Suomemme maakunnasta ja kokonaisvastausprosentiksi muodostui 53. Kyselyaineistoa on täydennetty Hämeen toimijoille suunnatulla lisäkyselyllä maakunnallisen osallistumisen täydentämiseksi. Aineistoa tarkastellaan maakunta- ja organisaatiotasolla. Lisäksi tulevaisuuden näkymiä on kartoitettu haastattelemalla kolmea Päijät-Hämeen toimijaa. Määrällinen aineisto analysoitiin Tixel–ohjelmalla ja laadullisen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin SWOT–menetelmää.
Kyselytuloksissa on tarkasteltu yhdistysten toimintaan osallistumista, rahoitusta, viestintää ja toimintaa. Aktiviteetteihin osallistuttiin enimmäkseen palkkatukityöllistämisen tai työmarkkinatukitoimenpiteiden kautta. Kuntouttavan työtoiminnan käyttö on ollut vähäistä. Hanketoiminta ja kunnat ovat olleet tärkeimmät rahoittajatahot. Tärkeimpinä viestintävälineinä toimivat perinteiset viestimet, täydennettynä sosiaalisen median luomilla edellytyksillä. Yleisin toimintamuoto oli Euroopan Unionin maahamme osoittama ruoka-avun koordinointi ja jakaminen. Perinteisiä pajatoimintoja harjoitti vain puolet toimijoista.
Kolmannen sektorin toimijat kantavat päävastuun pitkään työttömänä olleiden henkilöiden aktivointitoimenpiteistä tarjoten heille mielekästä tekemistä sekä työtä. Välityömarkkinoilla operoivien toimijoiden taloudellisiin toimintaedellytyksiin tulisi turvata myös tulevaisuudessa, sillä ne ovat tehokkaan aktivointipolitiikan ehdoton edellytys.
Yhteiskunnassamme voitaisiin hyödyntää paremmin SGEI–reformia (Yhteisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu) kuntien ja kolmannen sektorin palveluiden hyödyntämisessä. Kuntakentältä olisi löydettävissä työtehtäviä, jotka eivät vaadi korkeaa ammattitaitoa, mutta ne vaativat tekijän
Pääaineisto koostui keskusjärjestön kokoamasta vuonna 2012 jäsenyhdistyksilleen tekemästä kyselystä. Lomakekyselyllä kartoitettiin 108 yhdistyksen tapahtumia vuodelta 2011. Kyselyyn osallistuttiin jokaisesta Manner-Suomemme maakunnasta ja kokonaisvastausprosentiksi muodostui 53. Kyselyaineistoa on täydennetty Hämeen toimijoille suunnatulla lisäkyselyllä maakunnallisen osallistumisen täydentämiseksi. Aineistoa tarkastellaan maakunta- ja organisaatiotasolla. Lisäksi tulevaisuuden näkymiä on kartoitettu haastattelemalla kolmea Päijät-Hämeen toimijaa. Määrällinen aineisto analysoitiin Tixel–ohjelmalla ja laadullisen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin SWOT–menetelmää.
Kyselytuloksissa on tarkasteltu yhdistysten toimintaan osallistumista, rahoitusta, viestintää ja toimintaa. Aktiviteetteihin osallistuttiin enimmäkseen palkkatukityöllistämisen tai työmarkkinatukitoimenpiteiden kautta. Kuntouttavan työtoiminnan käyttö on ollut vähäistä. Hanketoiminta ja kunnat ovat olleet tärkeimmät rahoittajatahot. Tärkeimpinä viestintävälineinä toimivat perinteiset viestimet, täydennettynä sosiaalisen median luomilla edellytyksillä. Yleisin toimintamuoto oli Euroopan Unionin maahamme osoittama ruoka-avun koordinointi ja jakaminen. Perinteisiä pajatoimintoja harjoitti vain puolet toimijoista.
Kolmannen sektorin toimijat kantavat päävastuun pitkään työttömänä olleiden henkilöiden aktivointitoimenpiteistä tarjoten heille mielekästä tekemistä sekä työtä. Välityömarkkinoilla operoivien toimijoiden taloudellisiin toimintaedellytyksiin tulisi turvata myös tulevaisuudessa, sillä ne ovat tehokkaan aktivointipolitiikan ehdoton edellytys.
Yhteiskunnassamme voitaisiin hyödyntää paremmin SGEI–reformia (Yhteisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu) kuntien ja kolmannen sektorin palveluiden hyödyntämisessä. Kuntakentältä olisi löydettävissä työtehtäviä, jotka eivät vaadi korkeaa ammattitaitoa, mutta ne vaativat tekijän