Hyvästä käytännöstä palvelutuotteeksi : yrityskoordinaattorimallin tuotteistaminen
Vainio, Sirpa (2013)
Vainio, Sirpa
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419932
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli Triangeli-projektissa havaitun hyvän käytännön, yrityskoordinaattorimallin tuotteistaminen. Tavoitteena oli kuvata tuotteistamisprosessin vaiheet ja arvioida palvelun potentiaalisten käyttäjien käsitystä palvelusta. Opinnäytetyön tilaajana oli maahanmuuttajien työllisyysprojekti Triangeli, jota hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan tutkimus- ja kehitysyksikkö. Projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), valtio ja Turun kaupunki. Projekti toteutetaan vuosina 2011–2014.
Työn teoreettisessa osuudessa selvitettiin hyvän käytännön, asiantuntijapalvelun, palvelumuotoilun, palvelujen tuotteistamisen käsitteitä ja sisältöä. Lisäksi käsiteltiin arvioinnin tavoitteita ja tarkoitusta sekä eri arviointimenetelmiä. Tuotteistamisen vaiheita sovellettiin kerätyn teoriatiedon pohjalta Triangeli-projektin yrityskoordinaattorimalliin. Tuotteistamisprosessin kuvaamisen jälkeen arvioitiin tuotteistamisprosessin toimivuutta ja hyödyllisyyttä sekä palvelutuotteen hyödyllisyyttä, toimivuutta, soveltuvuutta, siirrettävyyttä että asiakas- ja tarve-lähtöisyyttä. Arviointitutkimus oli laadullinen, arviointimenetelmänä käytettiin realistisista evaluaatiota ja monitahoarviointia, ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Tutkimusta varten haastateltiin 16 henkilöä: neljää Triangeli-projektin yrityskoordinaattoria ja 12 yrityskoordinaattorimallin potentiaalista käyttäjää. Tutkimus analysoitiin kysymysteemojen mukaisesti.
Tuotteistamisprosessi toimi yrityskoordinaattoreiden oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukena. Se auttoi selventämään, jäsentämään ja priorisoimaan omaa työtä. Palvelutuotetta pidettiin toimivana työllistämisen apuvälineenä. Palvelutuote koettiin tarvelähtöiseksi, sillä se edesauttaa työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. Sitä pidettiin asiakaslähtöisenä, ja sen avulla maahanmuuttaja-asiakas saa yksilöllistä apua ja ohjausta työllistymisessä. Palvelutuote pystyttäisiin siirtämään sellaisenaan omaan organisaatioon. Toisaalta palvelutuotteen käyttämiseen tarvittaisiin lisäresursseja, sillä nykyisiin työnkuviin ei juuri mahdu uusia tehtäviä eikä organisaatiosta löydy välttämättä palvelun edellyttävää osaamista. Kehittämisehdotuksina nousivat esiin palvelun jatkaminen projektin päätyttyä pysyvänä palveluna ja sen suuntaaminen niin kantaväestölle kuin maahanmuuttajille. Tiedottaminen palvelusta kaipaisi vielä kehittämistä.
Työn teoreettisessa osuudessa selvitettiin hyvän käytännön, asiantuntijapalvelun, palvelumuotoilun, palvelujen tuotteistamisen käsitteitä ja sisältöä. Lisäksi käsiteltiin arvioinnin tavoitteita ja tarkoitusta sekä eri arviointimenetelmiä. Tuotteistamisen vaiheita sovellettiin kerätyn teoriatiedon pohjalta Triangeli-projektin yrityskoordinaattorimalliin. Tuotteistamisprosessin kuvaamisen jälkeen arvioitiin tuotteistamisprosessin toimivuutta ja hyödyllisyyttä sekä palvelutuotteen hyödyllisyyttä, toimivuutta, soveltuvuutta, siirrettävyyttä että asiakas- ja tarve-lähtöisyyttä. Arviointitutkimus oli laadullinen, arviointimenetelmänä käytettiin realistisista evaluaatiota ja monitahoarviointia, ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Tutkimusta varten haastateltiin 16 henkilöä: neljää Triangeli-projektin yrityskoordinaattoria ja 12 yrityskoordinaattorimallin potentiaalista käyttäjää. Tutkimus analysoitiin kysymysteemojen mukaisesti.
Tuotteistamisprosessi toimi yrityskoordinaattoreiden oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukena. Se auttoi selventämään, jäsentämään ja priorisoimaan omaa työtä. Palvelutuotetta pidettiin toimivana työllistämisen apuvälineenä. Palvelutuote koettiin tarvelähtöiseksi, sillä se edesauttaa työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. Sitä pidettiin asiakaslähtöisenä, ja sen avulla maahanmuuttaja-asiakas saa yksilöllistä apua ja ohjausta työllistymisessä. Palvelutuote pystyttäisiin siirtämään sellaisenaan omaan organisaatioon. Toisaalta palvelutuotteen käyttämiseen tarvittaisiin lisäresursseja, sillä nykyisiin työnkuviin ei juuri mahdu uusia tehtäviä eikä organisaatiosta löydy välttämättä palvelun edellyttävää osaamista. Kehittämisehdotuksina nousivat esiin palvelun jatkaminen projektin päätyttyä pysyvänä palveluna ja sen suuntaaminen niin kantaväestölle kuin maahanmuuttajille. Tiedottaminen palvelusta kaipaisi vielä kehittämistä.