Kävelykuntoutusteknologian käyttöönotosta aktiiviseen käyttöön - onnistuneen käyttöönoton tekijät

Abstract

Kuntoutusteknologialaitteet ovat lähtökohtaisesti iso investointi organisaatiosta riippumatta ja on tärkeää, että käyttöönotot onnistuvat ja laitteet saadaan nopeasti aktiiviseen käyttöön ja osaksi mahdollisimman monen kuntoutujan kuntoutusprosessia. Kävelykuntoutusteknologian avulla saadaan kuntoutujille pidempikestoisia kävelyharjoituksia sekä suurempia toistomääriä, joiden on tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan positiivisesti kävelykyvyn paranemiseen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kävelykuntoutusteknologialaitteiden käyttöönottoa. Tarkoituksena oli tutkia laadullisen tutkimusmenetelmän keinoin käyttöönoton onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kerätä aiheita, joita mahdollisesti kannattaa huomioida sekä palveluntarjoajan että asiakasorganisaation puolella käyttöönottoon liittyen.

Opinnäytetyö oli vertaileva tutkimus ja se toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän keinoin. Aineistonkeruumenetelminä toimivat strukturoitu kysely sekä teemahaastattelut ja havainnointi. Tutkimuksen rajauksena oli Fysiolinen maahantuomien kävelykuntoutusteknologialaitteiden käyttöönotot Suomessa vuosien 2019 ja 2021 välisenä aikana.

Tutkimuksen perusteella terapeutit kokivat organisaatiossaan olevien laitteiden olevan aktiivisessa käytössä. Terapeuttien vastauksista ei ollut nähtävissä kovinkaan voimakasta negatiivisuutta laitteen käyttöönottoa tai laitteen käyttöä kohtaan, mutta laitteen käyttö koettiin osittain monimutkaiseksi. Organisaatiotasolla selvisi muun muassa, että laitetta hankkiessa tilojen suunnittelu ja henkilöstön resursointi kannattaa tehdä huolella ja että laitteen hankintaan liittyy paljon myös hankintaprosessissa huomiotta jääneitä asioita.

Opinnäytetyön tulosten perusteella laadittiin tarkistuslista palveluntarjoajan sekä asiakasorganisaatioiden käyttöön uuden laitteen hankintaprosessin ja käyttöönoton tueksi Jatkotutkimusehdotuksena voisi tutkia kävelykuntoutusteknologialaitteiden käyttömääriä laajemmin, jotta tavoitteiden asettaminen olisi organisaatioille jatkossa helpompaa.

The aim was to develop the implementation of technology-assisted gait rehabilitation devices. The purpose was to study the differences between successful and unsuccessful implementations and to develop the implementation phase so that unsuccessful implementations can be minimized.

The research method was qualitative comparative study. The data were collected by structured interview, theme interviews and observation. The study was limited to technology-assisted gait rehabilitation and implementations done between 2019 and 2021. The answers of the structured interview were illustrated statistically using the Excel spreadsheet program, whereas the open questions were analyzed by using content analysis.

The results show that the physiotherapists considered the technology-assisted gait training devices being in active use in their organization. Furthermore, the results show that there was not any significant negativity toward the implementation or the use of the devices. However, some of the therapists experienced that the use of the device was somewhat complicated. The results indicated that in the procurement phase the planning of the resources and premises must be done carefully.

Overall, the study suggests that there are many indirect matters affecting the implementation and use of the technology-assisted gait rehabilitation devices that must be taken into consideration. The results of the study can be used in support for the vendor in consulting and support of procurement and implementation process of the customer organization.