Perehdyttämisen kehittämiskohteet perehdyttäjän näkökulmasta : Case: Keski-Suomen Osuuspankki

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Keski-Suomen Osuuspankille vuoden 2013 aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää perehdyttämisen nykytila ja käytännöt, sekä kartoittaa perehdyttämisen kehittämiskohteet perehdyttäjän näkökulmasta. Työn kautta pyrittiin tarjoamaan Keski-Suomen Osuuspankin henkilöstöpalveluille tietoa ja apuvälineitä perehdyttämisen kehittämiseen ja kirjallisten perehdytysmateriaalien kokoamiseen. Tutkimuksessa haastateltiin perehdyttäjiä, koska heillä on eniten kokemusta ja tietoa käytännön perehdytystyöstä. Perehdyttäjien valintaa haastateltaviksi tuki myös se, että perehdyttämistä käsitellään usein vain perehtyjän näkökulmasta.

Uuteen työhön siirtymiseen liittyy aina uuden opettelua, ja tästä syystä opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen otettiin teemoiksi perehdyttäminen ja oppiminen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelut. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä perehdyttäjänä toimivaa henkilöä. Lisäksi haastateltiin yhtä henkilöstöpalveluiden työntekijää, jotta saatiin selville perehdyttämiseen käytössä olevat resurssit ja virallinen ohjeistus.

Aineistosta saatujen tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että perehdyttämistä on viety eteenpäin viime vuosien aikana, mutta kehitettävää on vielä monella saralla. Perehdyttämiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat konttoreiden välillä huomattavasti, ja perehdyttäjät toivoivat parannusta ja selkeämpiä ohjeita varsinkin perehdyttämisen aikatauluttamiseen. Perehdyttäjien mielestä jatkuva koulutus on tärkeää, ja varsinkin uusille perehdyttäjille olisi hyvä olla tarjolla koulutusta ennen perehdyttämisen aloittamista. Tutkimuksen kautta saatiin kerättyä kehittämisideoita, joita henkilöstöpalveluiden on mahdollista jalostaa ja hyödyntää tulevaisuudessa.

Opinnäytetyö tarjoaa pohjatietoa perehdyttämisen kehittämiseen ja nostaa esiin tämän hetken ongelmakohdat. Tutkimuksen pohjalta toteutettujen toimenpiteiden seuranta tarjoaa mielenkiintoisen aiheen jatkotutkimukselle.

This bachelor's thesis was carried out in 2013 for Keski-Suomen Osuuspankki. The aim was to find out the current state of job orientation and the related practices. Another goal was to identify the areas needing the most urgent development from a mentor's point of view. The study tried to provide tools and information for the personnel department so that they can continue developing job orientation and compile a written manual for mentors and new employees. The mentors were chosen as interviewees because they have authentic, practical experience and knowledge. A mentor’s perspective was chosen because the researches concerning job orientation are also generally based on new employees' opinions.

When starting in a new job there are a lot of things to learn. Therefore, job orientation is always linked to learning. That is why the theoretical framework consists of job orientation and learning. The research was conducted as a qualitative study, and theme interviews were chosen for the empirical part. The data was collected by interviewing five mentors and one staff member of the personnel department. The personnel department employee was interviewed because it was important to know the resources available for developing job orientation and the official instruction related to it.

The data collected showed that there has been progress in job orientation. Still, there are lots of things which need to be improved. Practices between different bank branches vary significantly, and mentors expect more detailed instructions for scheduling the orientation period. The mentors think that continuous training is important, and especially for inexperienced mentors it would be worthwhile to get guidance before they start their work. The research results gave the personnel departments several ideas, which they can process and put into operation in the future. The thesis offers basic knowledge for developing job orientation at Keski-Suomen Osuuspankki and points out the current problems considering job orientation. The follow-up of monitoring the action taken on the basis of the study will give an interesting theme for further study.