Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen sisältöjen suunnittelu kasvatuskumppanuudessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä pirkanmaalaisen kunnan kanssa. Yhdyshenkilönä opinnäytetyölle toimi kyseisen kunnan varhaiskasvatuksen päällikkö. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 3–5-vuotiaiden lasten, heidän vanhempiensa ja kasvattajien näkemyksiä lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen sisällöstä.

Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Urie Bronfenbrennerin ekologinen kasvatusteoria. Teoriaosuudessa tuodaan esille kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö. Valtakunnallinen käsitetaso näyttäytyy varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa ja tutkimuksissa. Opinnäytetyön teoriaosassa tarkastellaan myös kasvatuskumppanuutta ilmiönä sekä pohditaan vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuksessa.

Tutkimustehtävänä oli, millaisia näkemyksiä 3–5-vuotiailla lapsilla, heidän vanhemmillaan ja päiväkodin kasvattajilla on lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen sisällöstä. Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin kyselylomaketta, Learning café -menetelmää ja ryhmähaastattelua käyttäen.

Tulosten perusteella voitiin päätellä, että lapset, heidän vanhempansa ja päiväkodin kasvattajat pitivät merkittävänä asiana sitä, että jokainen lapsi tulisi nähdyiksi ja kuulluiksi. Lapsen osallisuus tulisi näkyä varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeessa. Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen työstäminen jatkuu päivähoidon arjessa.

The Bachelor’s thesis was done in cooperation with a municipality in Pirkanmaa. The contact person was the head of municipal early childhood education services. The aim was to examine the views of children, their parents and educators on the contents of the individual Early Childhood Education and Care (ECEC) plan.

The theoretical background was based on Urie Bronfenbrenner’s ecological theory of education. It highlights the co-operation between the home and day care. In the conceptual level, there are nationally agreed concepts which appear in documents and research guiding early childhood education. The theoretical part also examines ECEC partnership as a phenomenon and discusses parents' involvement in early childhood education.

The research task was to examine how children aged 3-5 years, their parents and day care educators view the contents of the form for the individual ECEC plan. The material was collected by qualitative methods using a questionnaire, Learning Café and group interviews.

Based on the results, the conclusion was that the children, their parents and day care educators think it is important that every child should be seen and heard. Children’s active involvement should be visible in the individ ual ECEC plan. The daycare staff will continue processing the individual Early Childhood Education and Care plan.