Kohti hyvää käyttäjäkokemusta verkkopalvelussa

Abstract

Ruokapalvelun toiminnanohjaus edellyttää ajantasaisilla tiedoilla johtamista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tähän tarvitaan kattavaa, liiketoimintaa tukevaa tietojärjestelmää, joka tuottaa suuren osan eri sidosryhmien tietotarpeista erikokoisissa organisaatioissa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli CGI:n Aromi-tiimi, jonka päätuote on Aromi-ohjelmisto ammattikeittiöiden toiminnan ohjaukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli uudistaa Aromi-ohjelmiston kehitysprosessia entistä käyttäjälähtöisemmäksi ottamalla käytettävyyden suunnittelu osaksi tuotteen jatkuvaa kehittämistä ja kehittää asiakasorganisaatioille niiden imagoa ja liiketoimintaa tukeva sekä hyvän käyttäjäkokemuksen loppukäyttäjille tarjoava verkkopalvelu.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää uusi toimintatapa Aromi-ohjelmiston uudistamisprojektiin yhdistämällä kaksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmää: käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu ja Living Lab -toiminta. Tämän työn lähtökohtana oli tutkimuksellinen kehittämistoiminta, jossa käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta yhdistettynä tapaustutkimukseen. Tapauksena työssä toimi AROMI Kokous- ja juhlapalvelut -verkkopalvelu ja sen kehittäminen.

Opinnäytetyössä suunniteltiin käytettävyysohjattu toimintatapa. Se kuvattiin vaiheittain eteneväksi prosessiksi, joka joustaa ja mahdollistaa ketterään kehitykseen oleellisesti kuuluvat osa-alueet: iteroinnin ja asiakkaan aidon osallistumisen. Toimintatapa sisältää ohjelmiston kehitysprosessin eri vaiheissa tehtävät toimenpiteet, syntyvät tuotokset sekä toimijoiden tavat osallistua ohjelmiston vuorovaikutussuunnitteluun ja käytettävyyden arviointiin. Työssä testattiin toimintatavan eri aktiviteetit yhden rajallisen tapauksen näkökulmasta, joten työn tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä.

Opinnäytetyön lopputulos on onnistunut, kun sitä arvioidaan lyhyellä aikavälillä. JFunnel-mallista ja Living Lab -toiminnasta onnistuttiin luomaan uusi toimintatapa Aromi-ohjelmiston uudistamisprojektiin. Living Lab -toiminnan todettiin soveltuvan hyvin ruokapalvelun eri toimijoiden sitouttamiseen ja osallistamiseen ohjelmiston kehitysprosessissa. Jatkossa tulee kehittää toimintatapaa laajentamalla muiden osapuolten, kuten ammattikorkeakoulujen ja tavarantoimittajien, roolia ja osallistumismahdollisuuksia. Kehitetyn toimintatavan todelliset hyödyt selviävät pidemmän ajan kuluessa, samoin kuin sen soveltamismahdollisuudet laajemminkin ohjelmistokehityksessä.

Opinnäytetyössä on kaksi luottamuksellista liitettä, jotka on toimitettu vain opinnäytetyön ohjaajalle.

The principal of this thesis was CGI’s Aromi Team, whose the main product of which is ERP Aromi. The objective of the thesis was to revise the development of Aromi software to be more user-oriented by making the user-friendly planning a part of the development process. A further goal was to develop a new procedure for the renewing process of Aromi software by combining two methods of user-centered design. The starting point of this work was a research based development method, where a constructive study approach was used together with case study methodology.

A user-friendly process was developed in the thesis. It was described as a process advancing in phases, which is flexible and allows the most essential agile development parts, iteration and the genuine attendance of the customer. The process includes the actions performed in each development phase, the products created and the ways in which people working with Aromi participate in software interaction planning and usability evaluation. The activities included in the process were tested in the Aromi environment only, so the results are not directly generalizable.

The results of the study indicated that the revision of the Aromi development process was successful. JFunnel model and the Living Lab activities were successfully used to create a new process to renew the Aromi software process. Living Lab activities were found to be well suited for facilitating involvement in software development process. In future the process should be developed by emphasizing the role and participation possibilities of other actors, such as Universities of Applied Sciences and product deliverers.