Suositukset hoitotyössä : Kyselytutkimus hoitajille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitosuositusten tunnettuutta sekä hoitajien ajatuksia ja asenteita hoitosuosituksia kohtaan. Opinnäytetyön aihe saatiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erään toimialueen edustajan toiveesta tehdä kartoitus aiheesta. Tavoitteena oli tuottaa sairaanhoitopiirille tietoa aiheesta, jota he voivat hyödyntää kehitystyössään. Hoitosuosituksilla tässä työssä tarkoitetaan Käypä hoito -suosituksia sekä Hoitotyön tutkimussäätiön hoitotyön suosituksia.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä menetelmällä. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin SPSS– ohjelmalla. Kyselyyn vastasi 68 hoitajaa, joista lähes jokainen oli sairaanhoitaja. Tulokset on esitetty frekvenssijakaumina.

Tulosten mukaan Käypä hoito -suositusten ja verrattain uusien hoitotyön suositusten tunnettuuden välillä on selkeä ero. Käypä hoito -suositukset olivat selvästi tunnetumpia ja käytetympiä. Hoitajista suurin osa oli sitä mieltä, että hoitosuosituksista on hyötyä heidän työnsä kannalta, mutta hoitosuositusten varsinainen käyttäminen omassa työssä oli vaihtelevaa.

Jatkotutkimusaiheena voisi olla selvitys siitä, millaisia hoitosuosituksia hoitajat tarvitsisivat työssään. Ajan puute on tutkittu olevan suurimpana esteenä näyttöön perustuvan tiedon hankkimiselle ja käyttämiselle hoitotyössä. Tämän pohjalta voitaisiin tutkia hoitotyöntekijöiden työajan käyttöä suhteessa uuden tiedon hakuun ja opiskeluun. Lisäksi voitaisiin selvittää kenen vastuulla on tutkimustiedon tarjoaminen ja kuinka paljon siihen tulisi käyttää resursseja.

The purpose of this thesis was to look into nurses’ awareness of available practice guidelines, and also to find out their attitudes towards the practice guidelines and thoughts about them. The subject of this thesis was requested by a representative of Pirkanmaa Hospital District, who wished for a study on the subject. The main goal was to provide information on the subject for the Hospital District to use in their development work. The term “practice guidelines” in this study refers to Current Care Guidelines and the Nursing Clinical Practice Guidelines by the Nursing Research Foundation.

The thesis was carried out using a quantitative research method. The data were collected using a structured questionnaire. The data were analyzed using SPSS– analytics software. The questionnaires were responded by 68 nurses. The results are displayed as frequency distributions.

According to the results there was a distinct difference in the visibility of Current Care Guidelines and the relatively new Nursing Clinical Practice Guidelines. Out of these two the Current Care Guidelines were clearly better known and more frequently used. The majority of nurses considered practice guidelines useful for their work, but the actual use of practice guidelines in their work varied.

Further study topics could be a survey that finds out what kind of practice guidelines nurses need in their work. According to research lack of time is the biggest obstacle to requiring and using evidence-based knowledge in nursing. On this basis the use of working hours of the nursing staff compared to the amount of information retrieval and studying could also be studied. A further survey could also focus on whose responsibility it is to offer research information and how much resources should be spent on it.