Sairaanhoitajan toteuttama puhelinohjaus poliklinikoilla
Rinta-Halkola, Erja; Aho, Eevertti (2013)
Rinta-Halkola, Erja
Aho, Eevertti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920595
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää puhelinohjauksen toteutumista kahdella poliklinikalla sairaanhoitajien näkökulmasta. Työ toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin kokonaisotantana kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 11 sairaanhoitajaa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan sairaanhoitajat antoivat eniten yksilöllistä puhelinohjausta. Yksilöllistä puhelinohjausta annettiin yhden työvuoron aikana vaihdellen 0- 6 kertaan ja siihen käytettiin keskimäärin aikaa 8- 15- minuuttia. Eniten sairaanhoitajat käyttivät tietolähteenä puhelinohjauksessa terveysporttia, mutta he luottivat myös omaan kokemukseensa. Kaikki vastaajista kokivat saavansa apua, jos eivät osanneet toimia epävarmuutta aiheuttavissa tilanteissa. Potilaiden ohjauksen tarpeet olivat hyvin erilaisia ja sairaanhoitajat etenivät puhelinohjauksessa melkein aina tilanteen mukaan. Kirjaus ohjauksesta tehtiin tarkasti, mutta se ei ollut yhdenmukaista.
Tulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat puhelinohjaukseen liittyvien asioiden olevan eniten jokseenkin haastavia ja haasteettomia. Potilaan havainnointia kuuloaistin perusteella tai potilaan vamman tai sairauden tuomaa rajoitetta ei kuitenkaan pidetty lainkaan haasteettomana. Sairaanhoitajat tarvitsivat puhelinohjauksen annossa tietoa, taitoa ja eettistä osaamista. Tärkeimpänä asiana he pitivät taidollista osaamista, kuten vuorovaikutustaitoja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien antamasta puhelinohjauksesta. Tavoitteena oli, että tiedon pohjalta puhelinohjausta poliklinikoilla voitaisiin kehittää. Kehitysehdotuksena puhelinohjausta voisi toteuttaa hoitotyön prosessin mukaisesti, jolloin sitä voidaan käyttää hyödyksi myös kirjaamisessa. Työtämme voidaan jatkossa käyttää apuna perehdytettäessä uusia sairaanhoitajia. Jatkotutkimusehdotuksena voisi puhelinohjaukseen tarkoitettujen kirjallisten ohjeiden hyödyllisyyttä tutkia ja laajentaa tutkimusta vuodeosastoille.
Opinnäytetyön tulosten mukaan sairaanhoitajat antoivat eniten yksilöllistä puhelinohjausta. Yksilöllistä puhelinohjausta annettiin yhden työvuoron aikana vaihdellen 0- 6 kertaan ja siihen käytettiin keskimäärin aikaa 8- 15- minuuttia. Eniten sairaanhoitajat käyttivät tietolähteenä puhelinohjauksessa terveysporttia, mutta he luottivat myös omaan kokemukseensa. Kaikki vastaajista kokivat saavansa apua, jos eivät osanneet toimia epävarmuutta aiheuttavissa tilanteissa. Potilaiden ohjauksen tarpeet olivat hyvin erilaisia ja sairaanhoitajat etenivät puhelinohjauksessa melkein aina tilanteen mukaan. Kirjaus ohjauksesta tehtiin tarkasti, mutta se ei ollut yhdenmukaista.
Tulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat puhelinohjaukseen liittyvien asioiden olevan eniten jokseenkin haastavia ja haasteettomia. Potilaan havainnointia kuuloaistin perusteella tai potilaan vamman tai sairauden tuomaa rajoitetta ei kuitenkaan pidetty lainkaan haasteettomana. Sairaanhoitajat tarvitsivat puhelinohjauksen annossa tietoa, taitoa ja eettistä osaamista. Tärkeimpänä asiana he pitivät taidollista osaamista, kuten vuorovaikutustaitoja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien antamasta puhelinohjauksesta. Tavoitteena oli, että tiedon pohjalta puhelinohjausta poliklinikoilla voitaisiin kehittää. Kehitysehdotuksena puhelinohjausta voisi toteuttaa hoitotyön prosessin mukaisesti, jolloin sitä voidaan käyttää hyödyksi myös kirjaamisessa. Työtämme voidaan jatkossa käyttää apuna perehdytettäessä uusia sairaanhoitajia. Jatkotutkimusehdotuksena voisi puhelinohjaukseen tarkoitettujen kirjallisten ohjeiden hyödyllisyyttä tutkia ja laajentaa tutkimusta vuodeosastoille.