Det åldrandet minnet : en kvalitativ litteraturstudie om minnet hos äldre personer

Abstract

Syftet med detta examensarbete är att genom en kvalitativ litteraturstudie få en bättre förståelse för minnet hos äldre människor och hitta kreativa sätt som hjälper dem att upprätthålla sin minneskapacitet. Examensarbetet vill ge läsarna minnesträningssätt med vilkas hjälp de äldre kan upprätthålla och förbättra sitt minne. Frågeställningarna är: Vilka kreativa sätt kan främja minnet hos den äldre människan? Vad förorsakar minnesförändringar hos den åldrande människan?

De teoretiska utgångspunkterna i examensarbetet är Katie Erikssons ontologiska hälsomodell samt Dorothea Orems egenvårdsteori. Som datainsamlingsmetod har använts dokumentstudie vilket innebär 20 vetenskapligt granskade artiklar. Artiklarna har blivit sammanfattade i en resuméartikel för att få en bra överblick av forskningarna. Svaren på frågeställningarna söktes i de vetenskapliga artiklarna och bearbetades med hjälp av en innehållsanalys med induktiv ansats.

Examensarbetet görs inom projektet Aktiverande TV. Resultatet från examensarbetet utkom som en broschyr. Ur resultatet framkommer att hjärnan behöver ständigt nya uppgifter eller minnesträning för att kunna utvecklas. Olika metoder till minnesträning kan vara mnemotekniken, reminicensmetoden samt elektroniska- och manuella minnesträningssätt. Förändringar i minnet kan uppkomma av fysiska och psykiska sjukdomar, naturligt då hjärnan förändras vid åldrandet men även av yttre faktorer såsom alkohol.

Opinnäytetyön tavoitteena on kvalitatiivisen kirjallisuustutkimuksen kautta saada paremman käsityksen ikääntyneiden muistista ja löytää luovia tapoja jotka auttavat heitä ylläpitämään muistikapasiteettinsa. Opinnäytetyön kautta halutaan antaa lukijoille muistinharjoitustapoja, jonka kautta vanhukset voivat ylläpitää ja parantaa muistiansa. Opinnäytetyön kysymykset ovat: Mitkä luovat tavat edistävät vanhemman ihmisen muistia? Mikä on aiheuttajana vanhuksen muistinmuutokseen?

Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat ovat Katie Erikssonin ontologinen terveysmalli ja Dorothea Oremin itsehoidon teoria. Tiedonkeruumallina on käytetty dokumenttitutkimusta, joka tarkoittaa 20 tieteellisesti tarkistettua artikkelia. Artikkelit ovat koottu tiivistelmään saadakseen hyvän yleiskuvan tutkimuksista. Vastaukset kysymyksiin haettiin tieteellisestä artikkelista ja analysoitiin sisällön analyysin induktiivisesta aikomuksesta.

Opinnäytetyö tehdään Aktivointi TV:n projektissa. Tulokset opinnäytetyöstä julkaistiin esitteenä. Tuloksista ilmaantuu että aivot tarvitsevat jatkuvasti uutta tietoa tai muistinharjoitusta kehittyäkseen. Muistin harjoituksena voi olla mnemotekniikka, muistumamenetelmä sekä sähköisiä ja manuaalisia muistinharjoitustapoja. Muistiin aiheutuvat muutokset voivat johtua fyysisistä ja psyykkisistä sairauksista, luonnollisesti kun aivot muuttuvat ikääntymisen myötä, mutta myös ulkoiset faktorit, kuten alkoholi.

The aim of this thesis is to get a better understanding of elderly people’s memory, through a qualitative literature study, and find creative ways to help them maintain their memory capacity. The thesis would provide readers with memory training methods which elderly people can use to maintain and improve their memory. The research questions are: Which creative ways can promote the memory in elderly people? What causes memory changes in aging people?

The theoretical framework in this thesis is Katie Eriksson´s ontological health model and Dorothea Orem´s self-care theory. The collection of data has been carried out in the form of a document study, which entailed 20 scientifically examines articles. The articles have been summarized into a review article to create a good overview of the research. The answers to the questions were found in scientific articles and analyzed by using a content analysis method with an inductive approach.

The thesis is done in collaboration with the project Activating TV. The result was published as a brochure. The result reveals that the brain constantly needs new information or memory training to evolve. Memory training methods can be the mnemonic technique, the reminiscence method as well as electronic- and manual memory training methods. Changes in memory can arise from physical and mental illnesses, the natural aging process when the brain changes due to old age, but also by external factors such as alcohol.